Terveysturvallisuus osaksi älykästä rakentamista

Janika Kanto

Hiilineutraalius on yksi suuri osa älykästä rakentamista, ja nykyään onneksi kiinnitetään paljon huomiota rakennuksen ympäristöystävälliseen elinkaareen, energiatehokkuuteen sekä mahdollisimman pieneen hiilijalanjälkeen. Älykäs rakentaminen tarkoittaa hieman eri asioita eri näkökulmista, mutta kaikkia yhdistää tavoite palvella rakennuksen käyttäjiä mahdollisimman älykkäästi ja tehokkaasti. Varsinkin sisäolosuhteet ja rakennusten rooli työhyvinvoinnissa ovat nousseet viime vuosina energia- ja ympäristöasioiden rinnalle julkisessa keskustelussa. Julkisissa rakennuksissa työskentelee yleensä paljon ihmisiä kerrallaan, jolloin rakennuksen suunnittelussa täytyy ottaa huomioon käyttäjien turvallisuus myös terveyden näkökulmasta. Terveyden kannalta kokonaisvaltaisesti turvallista rakennusta voidaan kutsua terveysturvalliseksi, joka on hiilineutraaliuden rinnalla toinen suuri osa-alue tämän päivän älykästä rakentamista.

Rakennuksen terveysturvallisuus täytyy ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Kuva Pixabay, WOKANDAPIX

HEAL-hanke kokoaa täyden konseptin terveysturvalliseen rakentamiseen

Rakennuksen terveysturvallisuus tarkoittaa käytännössä infektiotautien leviämisen estämistä käyttämällä hygieniaa parantavia ratkaisuja. Tätä kutsutaan sisätilan hygieniaksi. Satakunnan ammattikorkeakoulun Tutkimuskeskus WANDER tutkii veden ja vesien kanssa kosketuksissa olevien materiaalien lisäksi sisätilan hygieniaa. Tälläkin hetkellä WANDERilla on käynnissä kuusi sisätilan hygieniaan liittyvää hanketta. Yksi näistä hankkeista on HEAL – Healthier life with comprehensive indoor hygiene concept eli suomeksi Terveysturvallisuutta sisätilan hygieniakonseptilla.

HEAL-hankkeessa tutkitaan, kuinka kattava sisätilan hygienian kokonaiskonsepti vähentää tartuntatautien esiintyvyyttä ja sitä kautta sairauspoissaoloja. Sairauspoissaolot aiheuttavat menetetyn työpanoksen kustannuksia työnantajalle, ja infektiotaudit ovat kalliita terveydenhuollolle. Jatkuvasti kiertävät tartuntataudit heikentävät lisäksi elämänlaatua ja työhyvinvointia. Sisätilan hygienian kokonaiskonseptissa huomioidaan hengitysilma, kosketuspinnat sekä talousvesi, jotka ovat kaikki leviämisreittejä tauteja aiheuttaville mikrobeille.

Hankkeessa tehdään tutkimusta tosielämän ympäristöissä Living Lab -pilottikohteissa, kuten päiväkodissa ja vanhusten palveluasumisen yksiköissä. Pilotteihin on asennettu hygieniaa lisääviä ratkaisuja, joita ovat esimerkiksi kosketusvapaat hanat, antimikrobiset pinnoitteet ja ilmanpuhdistimet. Kohteissa tehdään mikrobiologista näytteenottoa ja kerätään sairastuvuustietoja, jotta saadaan näyttöä kokonaiskonseptin vaikutuksista terveyteen.

Lapsi rakentaa värikkäistä palikoista tornia.
Living Lab -piloteissa tutkimusta tehdään tosielämän ympäristöissä, kuten päiväkodissa. Kuva Pixabay, Esi Grünhagen

Lopputuloksena hankkeesta saadaan käytännön suosituksia terveysturvallisempiin sisäympäristöihin sekä valmiiksi koottu tarkistuslista konseptin parhaista käytännöistä, ratkaisuista, teknologioista ja tuotteista. Hankkeessa hyödynnetään runsaasti älykkäitä ratkaisuja, kuten automaatiota, robotiikkaa, tekoälyä ja data-analytiikkaa muun muassa monitoroinnissa ja konseptin räätälöinnissä erilaisiin ympäristöihin.

Älykkään rakentamisen uusi aikakausi

Erilaiset älykkäät ratkaisut lisäävät rakennusten käyttömukavuutta ja vähentävät kustannuksia esimerkiksi energiaa säästämällä. Automatisaatio mahdollistaa sisäolosuhteiden jatkuvan valvonnan ja säädön käyttäjä- ja ympäristöystävällisesti. Esimerkiksi automaattinen ilmanvaihto ilmanlaadun seurannalla pitää sisäilman puhtaana ja sisälämpötilan ihanteellisena energiaa säästäen. Tämä on älykästä sekä ympäristön että terveyden kannalta.

Älykäs rakentaminen edistyy jatkuvasti, ja uusia innovaatioita kehitellään erilaisiin kiinteistöteknisiin ongelmiin. Rakennusten turvallisuutta edistetään esimerkiksi sähköisillä avainjärjestelmillä, paloturvallisilla rakennusmateriaaleilla ja hyvällä tilankäytön suunnittelulla. Terveysturvallisuuteen on havahduttu varsinkin pandemian jälkeen, mutta jo vuonna 2017 on osana WANDERin aiempaa hanketta julkaistu Hygienia sisätiloissa -ohjesarja, jota hyödyntämällä voi jo suunnitteluvaiheessa varmistaa rakennuksen sisätilojen terveysturvallisuuden. Ohjesarja löytyy Rakennustiedosta. Hygieeniset sisätilat edesauttavat rakennuksen tehokasta käyttöä, kun infektiot eivät pääse leviämään suurissakaan ihmisjoukoissa. Hygieeniset sisätilat ovat lisäksi esteettömämmät käyttäjille, joilla on puutteita immuunipuolustuksessa.

Älykäs rakennus ei siis tarkoita enää vain korkeaa teknologiaa ja automatisoituja toimintoja. Älykäs rakennus on sellainen, joka jättää pienen hiilijalanjäljen, pitää käyttäjät turvassa ja mahdollistaa viihtyisyyden suurellakin käyttöasteella.

nurmikolla puupalikoista tehty pieni talo
Älykäs rakentaminen voi tarkoittaa muun muassa vähähiilisyyttä ja terveysturvallisuutta. Kuva Pixabay, Harry Strauss

Lisätietoja aiheesta https://www.wander.fi/projektit/heal/ .

Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla