Jenni Nurmi ja Sanna Lindgren
CREON 2026 esityksissä nostettiin toistuvasti esiin myös markkinanäkökulma. Uudelleenkäytön ympärille tarvitaan toimivat prosessit, mutta myös kysyntää, luottamusta ja liiketoimintaa. On eri asia tehdä yksittäinen onnistunut pilotti kuin rakentaa malli, joka toimii kaupallisesti ja skaalautuu laajemmin.
Jotta markkinoiden haasteet voidaan ratkaista, tulee rakennusalan keskittyä teknisten ratkaisujen lisäksi myös toimivaan yhteistyöhön. Lisäksi pitää tarkastella vastuukysymyksiä, suunnitteluun vaadittavia muutoksia ja sitä, miten eri toimijat saadaan mukaan samaan ketjuun. Purkaja, suunnittelija, tilaaja, tuotevalmistaja, urakoitsija, viranomainen ja loppukäyttäjä katsovat samaa kokonaisuutta eri suunnista. Jos tieto ei kulje toimijoiden välillä, myös materiaalien arvo katoaa helposti matkalla.
Kiertotalouden ja tiedonhallinnan näkökulmasta erityisesti BIMiin ja modulaaristen rakennusosien tietoon liittyvä puheenvuoro jäi kiinnostamaan. Jos rakennusosia halutaan käyttää useammassa elinkaaressa, pelkkä fyysinen säilyminen ei riitä. Myös tiedon on säilyttävä. Tarvitaan tietoa materiaalista, ominaisuuksista, kunnosta, sijainnista, aiemmasta käytöstä ja siitä, mihin osaa voidaan seuraavaksi hyödyntää. Tämän täysin saman havainnon olemme tehneet myös RETAKE-hankkeen työpajoissa ja haastatteluissa.
Tiedon saaminen ja datan hyödyntäminen on olennainen kysymys, jos uudelleenkäytöstä halutaan tehdä aidosti skaalautuvaa eikä vain yksittäisiä hyviä pilotteja. Materiaalin tai tuotteen arvo ei ole vain siinä, että se on olemassa. Arvo syntyy myös siitä, että tiedetään, mitä se on, missä kunnossa se on ja mihin sitä voidaan turvallisesti ja järkevästi käyttää. Tämä on myös olennainen osa RETAKE-hankkeen tutkimusta.
Digitalisaatio ei siis ole irrallinen teema, vaan osa kiertotalouden mahdollistavaa infrastruktuuria. Tieto luo liiketoimintamahdollisuuksia. Rakennusosien useat elinkaaret vaativat tietoa, joka kulkee mukana suunnittelusta käyttöön, purkamiseen ja seuraavaan käyttökohteeseen. Ilman tätä tieto katkeaa helposti, ja samalla katkeaa myös mahdollisuus säilyttää materiaalien ja tuotteiden arvoa, eli tehdä liiketoimintaa tuotteiden takaisinotosta tai uudelleenkäytöstä.
Digitalisaation rooli nousi CREON-konferenssissa esiin monesta suunnasta. Esillä olivat esimerkiksi tekoälyagentit, sopimusdokumenttien tarkastelu, tiedonhallinnan nouseva merkitys projektijohtamisessa sekä organisaatioiden digitaalinen muutos. Tässäkin toistui sama perusajatus, teknologia ei yksin ratkaise ongelmaa. Organisaation pitää osata käyttää tietoa, jakaa sitä ja oppia sen pohjalta. Yhteinen ilmiö on, että dataa on jo paljon, mutta kertyvää tietoa ei tällä hetkellä hyödynnetä tehokkaasti eikä tarkoituksenmukaisesti.
Erityisen kiinnostavaa oli huomata, miten monessa puheenvuorossa korostui oppiminen. Puhuttiin organisaatioiden oppimisesta, osaamisen kehittämisestä, tiedon jakamisesta ja siitä, miten tulevaisuuden muutosta voidaan tukea koulutuksen kautta. Tämä on yksi rakennusalan kestävyyssiirtymän liian vähälle huomiolle jäävistä kysymyksistä.
Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.
RETAKE Rakennusalan energiatehokkaat takaisinottomallit kierto- ja elinkaaritaloudessa -hanke on EAKR Euroopan aluekehitysrahasto (2021-2027) rahoittama hanke. Työpajat ja teksti ovat RETAKE- -hanketta, jonka tavoitteena on pidentää rakennusten ja rakennustuotteiden elinkaarta sekä edistää rakennusalalle uudenlaisia, kiertotalouteen perustuvia liiketoimintamalleja.