Rakentaminen koronan varjossa

Sirpa Sandelin, Kari Lilja, Sanna Lindgren, Mari Kujala, Jarkko Heinonen

Tilastokeskus julkaisi 12.2.2021 rakentamisen tilastot, jotka osoittavat talonrakentamisen ja erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihdon ja myynnin määrän laskun. Maa- ja vesirakentamisessa liikevaihto ja myynnin määrä jatkoivat vahvalla kasvulinjalla. Korona todellisia vaikutuksia on miltei mahdoton arvioida, sillä covid-19 –kriisin vaikutukset eivät heti näy tilastoissa. Koronakriisi vaikuttaa rakennusalaan viiveellä, sillä rakennusprojektit käynnistyvät eri tahtiin ja niitä saadaan päätökseen jatkuvasti. Alalla on myös paljon pitkäkestoisia hankkeita, jotka eivät välttämättä pysähdy koronaan kokonaan, jos vain rakennusmateriaaleja ja työvoimaa riittää. Suunnittelua voidaan osin tehdä etänä, mutta varsinaista rakennustyötä ei voi siirtää etätyöksi. Jossia on nyt liikaa, sillä korona saattaa levitä työvoimaan joko työmaan sisällä tai tulla ulkoa esim. alihankkijoiden mukana. Jo vuosi on kirvistelty koronakurjimuksessa, eikä loppua näy. Koronarokotteen laumasuojasta odotetaan tilanteen vakauttajaa. Sitä odottaessaan rakennusalan tulisi suunnata katseet koronan jälkeiseen aikaan.

Rakentamisen liikevaihdon kehitys 2020

Rakennusteollisuuden syksyllä tekemän koronaselvityksen (2020) mukaan yritykset ovat erityisen huolissaan hankkeiden siirtymisistä ja julkisten hankkeiden kysynnän heikkeneminen. Hankkeiden rahoituksen saaminen vaikeutuu myös. Sen sijaan työvoiman tai materiaalien saannissa ei ollut haasteita. Työmaat saattavat viivästyä, mutta konkursseja ei olisi näköpiirissä. Näin siis syksyllä 2020. Konkurssien suhteen tilanne on muuttunut, sillä tammikuussa 2021 raportoitiin useista rakennusliikkeiden konkursseista. Tyypillisesti ne olivat joukkorahoituksella hankkeita toteuttavia rakentajia. Tuusulan asuntomessukohteen rakentaja on yksi konkurssiin menneistä toimijoista.

Tilapäisellä konkurssisäännön muutoksella vain lykättiin väistämätöntä.

Alkuvuonna 2021 tietoon tuli useita pääkaupunkiseudun työmaita, joilla korona oli levinnyt isoilla työmailla räjähdysmäisesti. Sipoon sivistyskeskuksen Nikkilän Sydämen laajennustyömaa, jossa neljännes työvoimasta sai koronatartunnan, ja Espoon Kivenlahden metrotyömaan rakennustyöt keskeytettiin koronatartuntaryppäiden takia. Helsingin yliopiston päärakennuksen peruskorjaustyömaa oli pakko sulkea kokonaan, kun kolmasosalla testatuista oli korona. Kun työmaa avattiin uudelleen, vain puolet työvoimasta oli paikalla. Tuusulassa Hyrylän Rykmentinpuiston työmaalla todettiin koronavirustartuntarypäs ja koko työmaa suljettiin viikoksi. Toistamiseen korona-aalto iski Helsingin keskustassa Rakennusmestarien talon rakennustyömaalle. Isoilla työmailla korona-altistukset eivät välttämättä keskeytä kaikkea rakennustoimintaa, mutta haasteita se tuo. Myös Pohjois-Suomessa oli tartuntaryppäitä, mm. Ouluhallin rakennustyömaalla kolmasosalla oli tartunta. Itä-Suomessa ensimmäinen rakennustyömaa oli suljettu joulukuussa 2020. Siellä työporukat ovat tiiviitä ja pieniä, 10 – 20 henkeä, joten korona-altistus kaataa pahimmillaan koko joukon.

Ulkomaiset alihankkijat ja ahtaat sosiaali- ja majoitustilat ovat tehokkaasti altistava yhdistelmä.

Parakki pusikossa työmaa-alueen laidalla.
Pahimmillaan alihankkijoiden työntekijöilleen tarjoamat sosiaali- ja majoitustilat ovat olleet ala-arvoisia. Kuva by Wokandapix from Pixabay.

Rakennusyritykset joutuivat uuden tilanteen eteen, kun koronakeskittymiä ilmeni monilla työmailla. Korona levisi työmaille myös vapaa-ajalla saaduissa tartunnoissa. Vaikka pääurakoitsijat olivat antaneet tiukkoja koronaohjeita, lipsumisia tapahtui ja rakennustyöt etenivät hitaasti. Kritiikkiä saivat osakseen myös työvoimaa välittävät rekrytointifirmat, joiden toiminnassa ei koronaan suhtauduttu riittävän vakavasti. Voidaankin kysyä, pettikö valvonta?  Kyllä, aivan varmasti. Kysehän on siitä, mennäänkö terveys edellä vai talous edellä. Koronan kanssa pitäisi olla vain yksi vastaus, eli terveys edellä.

Rakennustyömaille on tyypillistä, että siellä on monia toimijoita, on pääurakoisija, aliurakoitsijoita,  logistiikkaa sisään ja ulos, jne. On kotimaista ja ulkomaista urakoitsijaa ja työntekijää. Työväkeä tulee ja menee. Rakennusteollisuuden selvityksen (2019) mukaan Uudellamaalla ulkomaalaisen rakennustyövoiman osuus on kolmannes ja muualla maassa yksi kymmenestä on ulkomaalainen. Etenkin pääkaupunkisudulla on paljon ulkomaalaista rakennustyövoimaa, josta osa matkusti aiemmin liki viikoittain Suomenlahden toiselle puolelle. Koronarajoitukset iskivät myös tähän työmatkaliikenteeseen. Moneen asiaan on voinut työmaalla vaikuttaa mm. THL:n ja liittojen ohjeistuksilla: hygieniasta ja etäisyyksistä on pidettävä huolta, työaikoja ja taukoja voi porrastaa ja sosiaalitilojen siivousta tehostaa.

Pelkkä koronaan varautuminen työmaalla ei kuitenkaan ole ratkaisu, sillä koronan leviämistä edesauttaa myös ulkomaalaisten työntekijöiden asuminen: monta asukasta pienissä tiloissa, joita ei siivota kuin joskus ja jouluna. Asukkaat voivat olla töissä eri työmailla, joten majoituskohde se varsinainen koronalinko on. Yhteiskuljetukset muodostavat myös oman riskinsä, kun pienessä tilassa ollaan vieri vieressä. Koronaohjeistuksista huolimatta joukkoon mahtuu aina niitä, jotka eivät välitä tai halua ymmärtää koronataudin vakavuutta. Toisaalta korona on kestänyt jo niin kauan, että koronaväsymyskin on uuvuttanut työntekijöitä.

Rajoituksista ja suosituksista ei jakseta pitää kiinni.

Työmailla on tavattu jopa ohjeistuksia siitä, miten tartuntoja jäljittäville henkilöille – viranomaisen edustajille – pitää vastata, jotta ei jouduttaisi karanteeniin. Ohjeet ovat saattaneet jopa velvoittaa antamaan vaihtoehtoisen totuuden mukaisia tietoja asumisesta, ruokailuista ja käytöksestä työmailla. Tällaisissa tilanteissa on vaikea uskoa, että kyse olisi pelkästään koronaväsymyksestä, kulttuurieroista tai huonon kielitaidon tuottamista väärinymmärryksistä.

Kirjallinen ohjeistus osoittaa vakaata harkintaa, joskaan ei aina välttämättä hyvää sellaista.

Etenkin, jos seurauksena on kymmeniä tartuntoja, satoja altistumisia, koko työmaan joutuminen karanteeniin ja valtavat taloudelliset menetykset. Se, mitä edellä on sanottu, pätee myös rokotusvastaisuuden ja koronatoimenpideiden vastaisten protestien lietsomiseen, matkailuun ja suuriin kokoontumisiin. Kyse ei ole omasta vaan muiden terveydestä.

Kyse ei ole mielipiteen-, liikkumisen- tai sananvapaudesta vaan vastuusta. Ja se vastuu on meillä kaikilla.

Toimistotyöntekijöillä maskit päässä.
Maskit ovat arkipäivää työpaikoilla. Kuva by MaximeUtopix from Pixabay.

Alkuvuonna 2020 rakennusalan suuret hankkeet olivat erityisen huolissaan siitä, riittävätkö materiaalit, ja etenkin Kiinasta hankittavat materiaalit. Hankkeissa selvitettiin jo etukäteen mistä päin maailmaa korvaavia materiaaleja saisi. Materiaalien saanti vaikutti olevan päällimmäinen huoli. Pian huolestuttiin myös henkilöstön riittävyydestä. Mistä saataisiin korvaavaa työvoimaa, jotta hankkeet pysyisivät aikataulussa? Suomessahan on noin 20 000 – 25 000 ulkomaalaista rakennusalan töissä. Suurimman osan arveltiin kuitenkin pysyvän Suomessa koronasta huolimatta. Vuoden 2020 aikana ei rakennustyömaiden koronatartunnoista tullut kovinkaan paljon tietoja. Ainoastaan joitain yksittäisiä sairastumisia havaittiin, mutta mitään isompia koronaryppäitä ei koronan ensimmäisessä vaiheessa ollut. Tai sitten niistä ei vain kerrottu laajemmin.

Kun koronan toinen vaihe ja uusi koronavirusmuunnos rantautuivat Suomeen, alkoivat rakennustyömaiden koronatartunnatkin levitä. Tässä vaiheessa myös ammattiliitot, sekä rakennusalan yrityksiä edustava Rakennusteollisuus että työntekijöitä edustava Rakennusliitto, kiinnittivät enemmän huomiota koronaan. Kuitenkin esim. THL:n jo kesäkuussa 2020 antamia ohjeistuksia ei oltu noudatettu. Pääkaupunkiseudulla on runsaasti mm. virolaisia ja venäläisiä rakennusmiehiä, joten työmaat olivat selkeästi kriisin keskiössä, etenkin jos työntekijät matkustivat viikoittain Helsingin ja Tallinnan väliä.

Omaehtoinen koronakaranteeni ei toiminut.

Maahantulon rajoituksia laajennettiin tammikuussa 2021 siten, että vain välttämätön työmatkaliikenne sallittaisiin Schengen-alueiden kanssa. Koska rakentaminen ei ole yhteiskunnan toimivuuden tai huoltovarmuuden kannalta välttämätöntä, joutuivat ulkomaalaiset rakennusmiehet tekemään vaikean päätöksen – palatako kotiin vai jäädäkö useiksi viikoiksi Suomeen töihin? Viikkojen ero perheestä on inhimillinen tragedia kenelle tahansa. Pientä lohtua voi saada hyvistä  nettiyhteyksistä, joiden kautta saa edes näköyhteyden puolisoon ja lapsiin.

Koronaan liittyy myös mielenkiintoinen asia. Kun puhutaan ammattitaudeista, ei ensimmäiseksi tulisi mieleen pitää koronaa ammattitautina. Toisaalta, kun asiaa tarkastelee työnantajan velvollisuuksien kannalta, on ihan selvää, että kysymys on työn tekemiseen liittyvästä riskistä. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työantajalla on yleinen huolehtimisvelvollisuus työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä.  Myös työntekijällä on velvollisuus huolehtia niin omasta kuin muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Viranomaiset ja ammattiliitot levittivät työmailla koronaohjeita useilla kielillä: englanti, viro, latvia, liettua, venäjä, puola, romania, uzbekistan, ruotsi, tsekki ja saksa. Painettua ja sähköistä materiaalia oli siis saatavilla, mutta pelkät ohjeet eivät riitä. Työnjohdon pitää varmistaa, että ohjeet on ymmärretty ja mm. maskeja käytetään ja käsihygieniasta huolehditaan yhteisissä tauko- ja sosiaalitiloissa.

Käytännönläheisestä perehdytyksestä ja työnohjauksesta on huolehdittava asianmukaisesti etenkin poikkeuksellisissa oloissa, jotka koronavirus on saanut aikaan.

Rakennustyömaan osa ylhäältä päin. Miehiä raudoittamassa.
Mitä vaativampi kohde, mitä enemmän väkeä ja mitä vaikeammat olosuhteet, sitä tärkeämpää on, että jokainen tietää työmaan säännöt ja noudattaa niitä. Kuva by joffi from Pixabay.

Työtapaturma- ja ammattitautilaissa (459/2015) säädetään työntekijän oikeudesta korvaukseen työtapaturman ja ammattitaudin johdosta. Koska Covid-19 -virus on biologinen tekijä, voi korona olla ammattitaudiksi luokiteltava, jos tartunta on tapahtunut työmaalla, joko työtehtävissä tai esim. sosiaalitiloissa. Myös koulutustilaisuuksissa, jotka on järjestetty työmaan ulkopuolella, tapahtuneet koronatartunnat kuuluvat tähän kategoriaan.  Jotta korvausta saisi, pitää tartuntalähde, tartuntaolosuhteet ja tartuntaryppäät selvittää. Ammattitautikorvaus edellyttää tietysti diagnosoitua sairautta. Pelkkä altistus ei siis ole peruste korvaukselle. Tapaturmavakuutuskeskus käsitteli vuonna 2020 vain 175 hakemusta, joissa 138 oli koronaan perustuva ammattitauti.

Vuonna 2021 käsittelyyn tulee varmasti paljon enemmän koronaan perustuvia hakemuksia, sillä oletettavasti korona ei ole ammattitautina vielä kovin yleisesti tiedossa ainakaan rakennusalalla.  Mitä tapahtuu koronan jälkeen? Kristallipallosta ei taida kovinkaan paljon apuja olla. Kaikki riippuu siitä, miten nopeasti korona saadaan taltutettua mm. rokotuksilla. Mitä pidemmälle mennään, sitä hankalampaa rakennusalalla tulee olemaan. Rakentamisen toimintakenttä voi olla toisenlainen, kun yrityksiä on kaatunut, asiakkuuksia on menetetty ja rahoituksia ei ole saatu järjestettyä. Yrityksien on nyt keskityttävä pitämään toiminnot yllä, vahvistettava toimitusketjujaan, kehitettävä henkilökunnan osaamista ja turvattava rahoitus.

Tarvitaan uudenlaista uskallusta ajatella ja innovoida.

Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.