Sanna Lindgren

Yritysmaailmassa keskitytään hiilineutraaliuteen, mutta onko se lopulta tarpeeksi? Hiilineutraaliudessa tavoitteena on, että aiheutetut päästöt kumotaan. Kompensointi on usein käytetty keino tavoitteen saavuttamisessa. Usein hiilineutraalisuustarkastelussa myös tarkasteluun mukaan otettavien päästöjen huomioiminen vaihtelee. Jotkut yritykset esimerkiksi tarkastelevat koko toimintansa ja arvoketjujensa päästöjä, toiset taas pyrkivät kompensoimaan vain oman toimintansa päästöt ja tarkastelun ulkopuolelle jätetään valtaosa yrityksen toimintaan liittyvistä päästöistä. Kompensoinnin epävarmuus ja aikaviive tekevät selväksi, että ilmastokriisin ratkaisemiseksi tarvitsemme enemmän. Nämä ovat syitä, minkä vuoksi on keskityttävä ennen kaikkea päästöjen hillitsemiseen ja pysyvään vähentämiseen – siirryttävä hiilineutraaliudesta nettonollaan. (World Resources Institute, & World Business Council for Sustainable Development, 2004; Finnwatch, 2023)

Keskeinen ongelma kompensaatioissa on se, ettei Suomessa ole lainsäädäntöä päästöjen kompensoinnille. Vaikka Valtioneuvosto (2021) on laatinut ohjeistuksen hyvän kompensaation käytännöille ja minimikriteereille, ei voida olettaa, että kaikki kompensaatioprojektit olisivat yhtä luotettavia tai tarkasti auditoituja. Tämä johtaa siihen, että kompensointi ei aina myöskään tuota toivottuja päästövähennyksiä.

Metsien istuttaminen on suosittu tapa kompensoida päästöjä, mutta sen kasvuun ja olemassaoloon liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä. Metsät voivat tuhoutua luonnonkatastrofeissa, hakkuiden seurauksena tai epäonnistuneen hoidon vuoksi, jolloin kompensaation vaikutukset jäävät saavuttamatta.  Lisäksi kompensaatiolla voi olla aikaviive, joka tekee siitä huonon ratkaisun ilmastokriisin kiireellisyyteen nähden. Monet projektit, kuten metsien kasvu, voivat kestää vuosikymmeniä ennen kuin ne tuottavat todellisia ilmastohyötyjä, vaikka päästöjä syntyy jo nyt.

Näistä syistä hiilijalanjäljen vähennystyössä tulisi keskittyä ensisijaisesti päästöjen vähentämiseen niiden syntylähteillä. Siksi meidän tulisikin siirtyä tavoittelemaan hiilineutraaliuden sijaan nettonollaa: vähentämään ensisijaisesti päästöjä niin paljon kuin mahdollista, ja vasta viimeisessä vaiheessa turvautumaan kompensointiin, kun muita keinoja ei enää ole käytettävissä.

Mikä nettonolla?

Nettonollatavoite ohjaa toimintaa vähäpäästöiseen suuntaan. Se kannustaa innovoimaan, parantamaan prosessien tehokkuutta ja ottamaan käyttöön ratkaisuja, jotka pienentävät päästöjä pysyvästi. Toisin kuin hiilineutraalius, jossa päästöjä usein kompensoidaan esimerkiksi hiilinielujen avulla, nettonollassa keskitytään aktiivisesti päästöjen vähentämiseen ja niiden minimoimiseen alkuvaiheessa (IPCC, 2023). Tämä edellyttää investointeja esimerkiksi vähähiilisiin materiaaleihin, energiatehokkaisiin prosesseihin ja kiertotalouden periaatteisiin – konkreettisiin muutoksiin, jotka tuottavat todellisia ja pitkäkestoisia ilmastohyötyjä.

Nettonollatavoite on enemmän kuin vain ajatus päästöjen vähentämisestä. Se määrittelee, miten organisaation on toimittava vähentääkseen hiilidioksidipäästöt niin pieniksi kuin mahdollista ja kompensoidakseen vain ne päästöt, joita ei voida vähentää. Science Based Targets initiative (SBTi) (2024) on luonut standardin, joka määrittelee nettonollan keskeiset periaatteet ja tieteellisesti perustellut lyhyen ja pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet, jotka ovat linjassa ilmastotavoitteiden kanssa. Tämä kehys antaa yrityksille ja organisaatioille selkeät ohjeet siitä, miten heidän tulee toimia saavuttaakseen nettonollan uskottavasti ja vaikuttavasti. Tämä tarkoittaa, että tavoitteet tähtäävät maailmanlaajuisen lämpötilan nousun rajoittamiseen 1,5 asteeseen.

Miten rakennusalan yritykset voivat tavoitella nettonolla-tasoa?

Rakennusala on yksi suurimmista hiilidioksidipäästöjen tuottajista, ja alan vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on merkittävä. Rakennukset ja rakennusyritykset ovat perinteisesti keskittyneet hiilineutraaliustavoitteisiin. Vaikka hiilineutraaliustavoite onkin tärkeä tavoite matkalla kohti vähäpäästöisyyttä, mahdollistaa se muun muassa päästöjen laajemman kompensoinnin erilaisilla kompensaatiotoimenpiteillä. Tämä on ollut tärkeä askel, mutta ilmastokriisin ratkaisemiseksi nykyiset toimet eivät riitä, että ilmastonlämpeneminen saataisiin rajattua 1,5 asteeseen (Valtioneuvosto, 2022). Tarvitsemme kunnianhimoisempia tavoitteita.

Rakennusalan nettonollapyrkimyksiä edistääkseen Green building council on luonut muun muassa Science Based Targets initiative (SBTi) -kehykseen pohjautuvan Net Zero Carbon Buildings Commitment -sitoumuksen (2021), joka tähtää rakennusalan nettonollapäästöihin. Sitoumus keskittyy operatiivisten päästöjen vähentämiseen rakennuksissa sekä uusien rakennushankkeiden ja merkittävien peruskorjausten elinkaaripäästöjen hallintaan. Sitoumuksen allekirjoittajat (World Green Building Council, n.d.) ovat lupautuneet vähentämään rakennuksen käytön aikaiset hiilidioksidipäästöt nollaan sekä vähentämään ja kompensoimaan uusien rakennushankkeiden ja merkittävien peruskorjausten materiaalien valmistuksesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä. Monet Suomessa toimivat rakennusyritykset ovat sitoutuneet viime vuosien aikana noudattamaan Science Based Targets (SBTi) -aloitteen mukaisia toimia ja vähentämään oman toimintansa päästöjen lisäksi myös koko arvoketjun päästöjä. 

Rakennukset kuluttavat valtavia määriä resursseja ja energiaa koko elinkaarensa aikana, ja niiden päästövaikutukset ulottuvat vuosikymmenien päähän. Vaikka energiatehokkaat ja hiilineutraalit rakennukset ovat yleistyneet, nettonolla-tavoite varmistaa, että päästöt minimoidaan jo suunnitteluvaiheesta alkaen.

Miten nettonolla-tavoite voi näkyä rakennusalan yrityksissä?

Rakennusalan yrityksille nettonolla-tavoite tarkoittaa paljon enemmän kuin yksittäisten rakennusten optimointia. Se vaatii arvoketjun kokonaisvaltaista tarkastelua. Yli 90 % alan päästöistä voivat olla epäsuoria. Näitä epäsuoriin päästöihin vaikuttavat mm.

• Rakennusmateriaalien tuotannon energiaintensiiviset materiaalit, kuten betoni, teräs ja lasi.
• Raaka-aineiden ja materiaalien kuljetus.
• Alihankintaverkoston päästöintensiivisyystaso ja päästövähennystoimet ja -tavoitteet.

Yrityksen arvoketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki, ja tämä pätee myös kestävyyteen. Kestävyyden varmistaminen vaatii huomiota arvoketjun jokaisessa vaiheessa. Jos jokin lenkki ei täytä kestävyyden vaatimuksia, se voi vaarantaa koko ketjun arvon ja yrityksen vastuullisuustavoitteet.

Nettonolla velvoittaa rakennusyritykset valitsemaan vastuullisia kumppaneita ja edistämään vähähiilisyyttä koko toimitusketjussa. Tavoitteeseen pääsy edellyttää tarkkaa päästöjen mittausta. Tämä tarkoittaa koko toimitusketjun kattavaa analysointia, jossa otetaan huomioon myös yrityksen epäsuorat päästöt. Rakennusyritysten tulisikin käyttää hiilijalanjäljen laskentatyökaluja ja raportoida avoimesti edistymisestään.

Miten nettonolla-tavoite voidaan huomioida rakentamisessa?

Rakennuksen hankesuunnittelu on paras hetki integroida nettonolla-ajattelu osaksi projektia. Silloin määritellään projektin tavoitteet, lähtökohdat ja resurssit. Rakennussuunnittelussa nettonollatavoitteiden huomioiminen tarkoittaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa pyritään vähentämään päästöjä ja optimoimaan energiatehokkuutta rakennuksen koko elinkaaren aikana. Suunnitteluvaiheessa tehdyt ratkaisut vaikuttavat merkittävästi projektin hiilijalanjälkeen, ja siksi kestävyyden integrointi on tärkeää jo alusta alkaen.

Nettonolla-rakennuksen suunnittelussa huomioidaan muun muassa seuraavat näkökulmat:

• Materiaalien päästöjen vähentäminen: kierrätysmateriaalien kokonaisvaltainen hyödyntäminen, vähähiilisen betonin käyttö ja uusien materiaali-innovaatioiden hyödyntäminen.
• Rakentamisvaiheen päästöjen vähentäminen: työmaiden energiatehokkuus, uusiutuvan energian käyttö työmaakoneissa kuin kaikissa -toiminnoissakin.
• Käytön aikaisten päästöjen vähentäminen: keskittyminen erityisesti energiatehokkuuteen, hukka- ja jätelämmön hyödyntämiseen, rakennuksen energiajoustokykyyn, automaattiseen ja rakennuksen käyttöön perustuvaan ohjaamiseen ja uusiutuvan energian käyttöön.
• Purkuvaiheen päästöjen vähentäminen ja materiaalien kierrätys: tehokkaat purkukäytännöt ja materiaalien jatkohyödyntäminen voivat merkittävästi pienentää rakennusten elinkaaren päästöjä ja edistää kiertotaloutta.
• Laadulliset, ei yksikköpohjaiset toimenpiteet: rakennuksen joustavan, monimuotoisen ja tehokkaan tilankäytön mahdollistaminen, lämpösaarekeilmiön ehkäisy esim. kasvillisuutta lisäämällä, ilmastonmuutokseen varautuminen.

Näiden lisäksi nettonolla-ajattelussa kiinnitetään huomiota ratkaisuihin, joiden avulla rakennuksessa voidaan hyödyntää ilmaisenergiaa ja vähentää rakennusmateriaalien sekä veden käyttöä. Kun nämä näkökulmat integroidaan osaksi hanketta jo alussa, rakennuksen pitkän aikavälin kestävyys ja ympäristövaikutukset voidaan optimoida tehokkaasti.

Lupaus vuodelle 2025

Uuden vuoden lupaus on tilaisuus asettaa itselleen tavoite tai tehdä päätös, joka tuo myönteisiä muutoksia. Hyvä lupaus on realistinen, konkreettinen ja merkityksellinen – jotain, joka innostaa ja motivoi vuoden aikana.

Hiilineutraalius on askel eteenpäin, mutta ilmastokriisin ratkaiseminen vaatii nettonollan kunnianhimoista, kestävää ja vaikuttavaa lähestymistapaa, joka keskittyy päästöjen vähentämiseen ja koko arvoketjun vastuullisuuteen. Siirtyminen kohti nettonollaa ei ole vain ympäristöteko, vaan myös liiketoiminnan kannalta järkevä – ja lopulta välttämätön suunta.

Voisivatko rakennusyritykset ottaa haasteen vastaan ja tehdä vuoden 2025 lupauksen: Ottaa ratkaisevan harppauksen kohti nettonollaa ja kestävämpää tulevaisuutta.

Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.

Lähteet:

Finnwatch. (2023). Ilmastoväitteiden villiä käyttöä paimennetaan nyt monesta suunnasta. Finnwatch. https://finnwatch.org/fi/blogi/ilmastovaeitteiden-villiae-kaeyttoeae-paimennetaan-nyt-monesta-suunnasta

Intergovernmental Panel on Climate Change. (2023). Climate change 2023: Synthesis report. Contribution of working groups I, II and III to the sixth assessment report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. [IPCC]. https://www.ipcc.ch/report/ar6/syr/downloads/report/IPCC_AR6_SYR_FullVolume.pdf

Science Based Targets initiative. (2025). SBTi CORPORATE NET-ZERO STANDARD CRITERIA). Corporate Net-Zero Standard criteria V1.2

Valtioneuvosto. (2021). IPCC:n raportti: Nykyiset toimet eivät riitä ilmaston lämpenemisen rajaamiseen 1,5 asteeseen – tehokkaat päästövähennykset välttämättömiä jo seuraavan vuosikymmenen aikana. https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/ipcc-n-raportti-nykyiset-toimet-eivat-riita-ilmaston-lampenemisen-rajaamiseen-1-5-asteeseen-tehokkaat-paastovahennykset-valttamattomia-jo-seuraavan-vuosikymmenen-aikana

World Green Building Council. (2021). WorldGBC Net Zero Carbon Buildings Commitment expands to include embodied carbon. WorldGBC Net Zero Carbon Buildings Commitment expands to include embodied carbon – World Green Building Council

World Green Building Council. (n.d.). Net Zero Carbon Buildings Commitment. The Commitment – World Green Building Council

World Resources Institute, & World Business Council for Sustainable Development. (2004). The greenhouse gas protocol: A corporate accounting and reporting standard (revised edition). World Resources Institute. https://ghgprotocol.org/corporate-standard

Ympäristöministeriö. (2024). Vapaaehtoisten ilmastotoimien rooli ja kansainvälisen viitekehyksen muutoksen vaikutukset Suomelle. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-344-9