Mari Kujala, Sanna Lindgren
Oletko kuullut puhuttavan rakennushankkeeseen liittyvästä ilmastoselvityksestä? Tämä on uusi asia meille kaikille, mutta on muutaman vuoden sisällä tulossa mukaan kaikkeen luvanvaraiseen rakentamiseen. Tällä hetkellä on menossa Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Lain olisi tarkoitus tulla lausuntokierrokselle vuonna 2021 ja uuden lain astua voimaan vuosien 2022 – 2023 aikana .
Uuteen maankäyttö- ja rakennuslakiin ehdotetaan lisättäväksi velvoite laatia ilmastoselvitys kaikissa rakennushankkeista rakennuslupavaiheessa.
Maankäyttö- ja rakennuslakia ollaan uudistamassa, jotta se vastaa jatkossa paremmin rakentamisen haasteisiin ja ympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Yksi näistä muutoksista on ilmastonäkökulmien painoarvon kasvu lähes kaikilla aloilla. Tällä hetkellä voimassa oleva Maankäyttö- ja rakennuslaki on säädetty jo vuonna 1999. Rakentamisessa on tapahtunut paljon muutoksia nykyisen lain reilun 20 vuoden voimassaolon aikana.
Nyt suunnitteilla olevien muutosten mukaan pitäisi siis jatkossa kaikkeen luvanvaraiseen rakentamiseen laatia ilmastoselvitys. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että ilmastoselvitys olisi yksi uusi asiakirja rakennuslupahakemuksessa nykyisten pääpiirustusten, energiaselvityksen ja muiden asiakirjojen rinnalla.
Ilmastoselvitys voisi olla esimerkiksi rakennukseen tehtävä hiilijalanjälkilaskelma.
Jatkossa tämä vaatii paljon uutta osaamista rakennusalalle, mutta tuo samalla myös uusia mahdollisuuksia ja uusia työtehtäviä.
Lakiehdotukseen sisältyy rakennuksen hiilijalanjäljen ohjaaminen raja-arvoilla. Uuden Maankäyttö- ja rakennuslain pohjalta on tarkoitus antaa asetus, jolla ohjataan tarkemmin rakennuksen vähähiilisyyden arviointia. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että tulevaisuudessa eri rakennustyypeille olisi oma rakennustyyppikohtainen hiilijalanjäljen raja-arvo, joka uuden rakennuksen pitäisi alittaa. Raja-arvot olisivat erisuuruiset eri rakennustyypeille, esim. kerrostaloille olisi oma raja-arvo ja julkisille rakennuksille oma. Omakotitaloille taas riittäisi pelkkä hiilijalanjäljen laskeminen, sillä omakotitaloille ei ainakaan alussa ole suunniteltu raja-arvoa, joka niiden pitäisi alittaa. Näistä muutoksista ei ole vielä tehty virallisia päätöksiä, mutta suunnitelmissa on, että nämä rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvot olisivat käytössä viimeistään vuonna 2025, eli jo aika pian. Yksi tulevaisuuden haaste on se, miten korjausrakentamishankkeessa lasketaan hiilijalanjälki. Nykyinen rakennuksen hiilijalanjäljen laskentamalli ei ota tähän kantaa. Korjausrakentamisessa hiilijalanjälkeen vaikuttaa monta tekijää, esimerkiksi purettavien rakennusmateriaalien määrä ja niiden kierrätys. Kaikessa rakentamisessa tavoitteena tulisi kuitenkin olla se, että rakennusta käytettäisiin mahdollisimman pitkään eli se, että kaikilla rakennuksilla olisi mahdollisimman pitkä elinkaari.
Hiilijalanjäljen laskeminen onkin sitten jo ihan oma, erikoisosaamista vaativa tehtävänsä. Palaamme hiilijalanjälkilaskennan perusteisiin seuraavissa blogikirjoituksissa.
Lähde: Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen www-sivut