Kuukausi: elokuu 2022

Sanna Lindgren

Kesäloma on jo monilta ohi. Haluan kuitenkin palata vielä kesälomamuistoihin ja matkusteluun. Tuntui, että koronatilanteen salliessa sosiaalinen media pursui kuvia lomareissuista, kuka matkaili kaupunkilomalla ja kenen kuva-arkisto pursui palmurantakuvia drinkki kädessä. Meidän nelihenkinen perheemme karisti karhukaupungin pölyt jaloistaan ja karautti omalla autolla pohjoiseen. Tuli nähtyä poroja, kettuja ja jääkarhukin. Valloitimme myös tunturi-Lapissa sijaitsevan Pallastuntureiden korkeimman huipun, Taivaskeron, uitiin tunturijärvessä ja patikoitiin. Reissusta jäi komeat muistot, mutta näin jälkikäteen, energiakriisin syventyessä jäin pohtimaan, kuinka ekologinen matkamme olikaan?

Me ajelimme matkallamme noin 2500 kilometriä, mutta yksinkertaistaakseni päästöjen arviointia ja vertailua, päätin jättää muutamat välietapit pois laskuista. Reitiksi valikoitui Pori-Ranua-Levi-Taivaskero-Levi-Pori. Reitin pituus on Google Mapsin mukaan 1926 km. Ajoimme matkan vanhalla, 2000-luvun alkupuolella rekisteröidyllä Fiatillamme. Traficomin sähköisestä palvelusta löytyi helposti automme polttoaineen kulutustiedot ja hiilidioksidipäästöjen taso. (Taulukko 1.)

Bensiinin kulutus:

maantieajo (l/ 100 km)         5,8

kaupunkiajo (l/ 100 km)       8,7

Yhdistetty (l/ 100 km)           6,8

CO2 Yhdistetty (g/km)         162

CO (g/km)                           0,488

NO_x (g/km)                           0,02

HC/THC (g/km)                   0,052

Taulukko 1. Traficomin verkkosivuilla ilmoitettu oman auton päästöt ja polttoaineen kulutus.

Keskivertosuomalaisen liikkuminen aiheuttaa edelleen paljon päästöjä

Ympäristöministeriön ilmastovuosikertomus 2021 tiivistelmässä kerrotaan, että keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on edelleen yli 10 000 kg ekvivalenttisia hiilidioksidipäästöjä (kgCO₂e), tarkka luku on 10,3 tonnia. Tästä liikkumisesta aiheutuvien päästöjen osuus on noin 30 % eli noin 3100 kgCO₂e (Ympäristöministeriö 2021, 6). Globaalisti kestävä taso edellä mainitusta luvusta olisi noin neljäsosa eli 2500 kgCO₂e. Keskivertosuomalaisen päästöistä pelkästään liikkumisen osuus on suurempi kuin globaalisti kestävä taso kokonaisuudessaan. Jos liikkuminen olisi myös globaalisti kestävän tason arvosta noin 30 %, jäisi sen osuudeksi 750 kgCO₂e. Suomalaisten päästötaso ei siis ole ilmaston kannalta kovinkaan kestävää, mutta kuten raportissakin mainitaan, omilla kulutustottumuksilla on merkitystä.

Koska Traficomin tietojen mukaan, automme aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä 0,162 kg/km, aiheutti kesälomareissumme 1926 km pituinen ajomatka keskimäärin 312 kg hiilidioksidipäästöt (kgCO₂) (taulukko 1). Kun jaetaan päästöt nelihenkisen perheemme kesken, tarkoittaa tämä noin 78 kgCO₂ per henkilö. Jos suhteutan reissumme päästöt keskivertosuomalaisten aiheuttamiin päästöihin, oli lomamatkamme vaikutus kunkin perheenjäsenen kohdalla alle prosentin ja noin 2,5 % keskivertosuomalaisen liikkumisen päästöosuudesta. Globaalisti kestävän tason oletetusta 30 % liikkumisen päästöosuudesta ajomatkamme päästöjen osuus olisi yli 10 %. Kovin montaa perheemme tekemää lomamatkaa ei kestävällä päästöjen tasolla eläminen siis antaisi myöden. Varsinkaan, kun koko muu osa vuodesta pitäisi jollakin tavalla liikkua töihin, kauppaan ja harrastuksiin.

Hiilidioksidipäästö vai ekvivalenttinen hiilidioksidipäästö?

Vertailussa oikaisen hieman mutkia, sillä lentämisen ja vuokra-auton päästöistä en löytänyt tietoja niiden ekvivalenttisista hiilidioksidipäästöistä (CO₂e). Sen vuoksi liikkumismuotojen keskinäisen vertailun onnistumiseksi olen käyttänyt vain hiilidioksidin päästöarvoa (CO₂). Näin ollen kaikki arvot eivät ole suoraan vertailtavissa keskivertosuomalaisen päästöarvoon vaan antavat liian hyvän kuvan kokonaispäästöistä. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkiarvossa toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen määrä on muutettu hiilidioksidiekvivalentiksi GWP100 -kertoimen avulla vastaamaan hiilidioksidin ilmastoa lämmittävää vaikutusta ja esimerkiksi typenoksidien vaikutus on lähes 300-kertainen IPCC:n vuoden 2007 raportin mukaan. (IPCC 2007a, 212–213). Kun oman auton päästöistä (taulukko 1.) huomioidaan myös typenoksidit ja niiden vaikutus suhteutetaan vastaamaan hiilidioksidin ilmastoa lämmittävää vaikutusta, on päästöarvo lähes 37 % suurempi. Typenoksidien huomioiminen laskelmassa nostaa ekvivalenttisten hiilidioksidipäästöjen tasoa noin 115 kg, joka on lähes 29 kg perheemme jäsentä kohden. Globaalisti kestävään tasoon verrattuna ajomatka, oletetusta 30 % liikkumisen päästöosuudesta, olisi jo lähes 15 %. IPCC:n raportissa (IPCC 2007a, 213–214) GWP-kertoimien ja taulukon 1. auton päästöjen määrän perusteella hiilivetyjen ja häkän merkitys ilmastoa lämmittävänä tekijöinä on huomattavasti hiilidioksidin ja typen oksidien vaikutusta pienempi, ettei niiden huomioiminen keskivertosuomalaisen ja kestävän tason hiilijalanjälkeen vertailtaessa tuo merkittävää lisäarvoa.

Autoilun keskimääräiset päästöt ovat laskeneet

Uudemmalla autolla ajellessa päästöjä syntyisi sentään vähemmän. Traficomin mukaan vuoden 2021 lopulla ensirekisteröidyn auton keskimääräinen käytön hiilidioksidipäästöt olivat 0,0827 kg/km, johtuen todennäköisesti sähköautojen ensirekisteröintien huimasta kasvusta. Suomen keskimääräisellä sähkön päästöarvolla sähköauton päästöt ovat Motivan mukaan noin 0,035–0,040 kg/km, mutta sähköauton käyttö voi olla sähkön tuotantotavan mukaan jopa täysin päästötöntä. Näillä päästöarvoilla laskettuna matkamme olisi ollut jo huomattavasti ekologisempi. Perheemme lomamatkan hiilidioksidipäästöt olisivat vuoden 2021 lopulla ensirekisteröidyn auton keskimääräisen päästötason mukaan olleet 159 kgCO₂, noin puolet oman automme päästöistä. Motivan arvoilla sähköautolla hiilidioksidin kokonaispäästöt olisivat sijoittuneet välille 67,4–77 kgCO₂.

Miten lomareissumme tekisi ekologisimmin?

Palaan vielä reissuumme ja mahdollisuuksiin taittaa matkaa jollain muulla välineellä kuin autolla. Koska oman auton käytön päästöjen laskennassa valitsin 1926 km pitkän Pori-Ranua-Levi-Taivaskero-Levi-Pori reitin, päädyin vertailussa siihen, että matkustamme lentokoneella tai junalla Rovaniemelle. Rovaniemeltä matka jatkuisi vuokra-autolla, jolla suhaisimme ensin etelämpään Ranualle ja sieltä ylemmäs pohjoiseen Leville. Reitti sisältää myös päiväreissun Pallaksen Taivaskerolle. Tämän vuoksi lisään vertailussa lento ja junamatkaan 611 kilometriä vuokratulla autolla ajoa.

VR:n konnari muistaa aina ilmoittaa matkustajilleen, että nyt saadaan hiilineutraalia kyytiä. Junamatkan hiilidioksidipäästöjen määrä on VR:n tarjoamana 0 kg. 95 % junista kulkee vesivoimalla tuotetulla sähköllä, mutta pieni osa Suomessa liikennöivistä junista kulkee sähköistämättömillä radoilla ja tarvitsevat käyttövoimana dieseliä. Nämä polttoainepäästöt VR on päättänyt kompensoida, jolloin kaikki junamatkat Suomessa ovat sertifioidusti hiilineutraaleja. Näin ollen osin junalla tehdyn matkan päästöjen osuudeksi jää vain vuokra-autolla ajettu 611 km etappi. Meidän perheemme uskollisella koslalla kyseisestä ajomatkasta päästöjä olisi kertynyt kokonaisuudessaan 99 kg hiilidioksidipäästöjä, typenoksidien huomioiminen kasvattaa kokonaispäästöt 135 kiloon. Porista ei kuitenkaan ole mahdollista ottaa omaa autoa junamatkalle mukaan, joten junamatkan päätteeksi vuokrataan auto Rovaniemeltä. Hertz.fi -palvelusta vuokrataan edullisin, kompakti auto, johon meidän perheemme juuri mahtuisi. Koska palvelusta ei voi taata juuri tiettyä mallia, palvelu ilmoittaa auton hiilidioksidipäästöille vaihteluvälin 99–129 gCO₂/km. Päästöt lasketaan hiilidioksidipäästöjen keskiarvolla 114 gCO₂/km, muiden päästötietojen uupuessa ekvivalenttisia hiilidioksidipäästöjä ei lasketa. Näin ollen vuokratulla autolla hiilidioksidipäästöjä kertyy yhteensä noin 70 kgCO₂ eli 17,5 kiloa henkilöä kohden. (Taulukko 2.)

Finnairin päästöhyvityslaskurin mukaan laskettuna lento Porista Rovaniemelle aiheuttaa 170 kg hiilidioksidipäästöt yhtä henkilöä kohden. Tällä arvolla laskettuna meidän nelihenkisen perheemme meno-paluu lento aiheuttaisi hiilidioksidipäästöjä yhteensä 1360 kgCO₂. Tähän lisätään vielä aiemmin määritellyn vuokra-autolla ajetun matkan päästöt 70 kgCO₂, jolloin osittain lentäen tehdyn lomamatkan kokonaispäästöt ovat 1430 kgCO₂. (Taulukko 2.) Yhtä henkilöä kohden matkasta kertyisi noin 358 kg CO₂ päästöt, jotka ovat noin 3,5 % keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä. Globaalisti kestävään tasoon verrattuna oletetusta 30 % liikkumisen päästöosuudesta kyseinen lentomatka kattaisi lähes puolet. Päästöhyvityslaskurin tietojen mukaan tulos sisältää vain hiilidioksidin osuuden, jolloin kaikkia ilmastoa lämmittäviä päästöjä ei ole huomioitu ja vertailu keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkeen ja globaalisti kestävään tasoon antaa turhan ruusuisen kuvan lentomatkailusta. Kuten autoilu, myös lentäminen tuottaa muita kasvihuonekaasupäästöjä, kuten typenoksideja, jonka vaikutus GWP-kertoimien mukaan laskettuna on merkittävä.

Junailulla voi vähentää matkailun hiilijalanjälkeä, oma auto tuo joustavuutta.

Hinnaltaan ja matkustusajaltaan oman auton käyttö sekä juna + vuokra-auton yhdistelmä oli melko samansuuruisia. Juna + vuokra-auton yhdistelmä oli hieman omaa autoa kalliimpi, mutta ajatellen, ettei se edellytä oman auton omistamista, ei vuokra-auton käyttäjälle kerry muita maksuja, kuten vuotuisia auton huoltokuluja, vakuutuksia ja veroja. Lentomatkailu oli selkeä voittaja matka-ajan suhteen, mutta hinnaltaan se oli tuplasti toisia vaihtoehtoja kalliimpi.

Oman auton käytön hiilijalanjälki oli kohtuullinen, kun matkustajia oli neljä, jolloin päästöt yhtä henkilöä kohden olivat lähes yhtä suuret kuin uudemman vuokra-auton kokonaispäästöt. Tulos vahvistaa osaltaan viestiä siitä, että on aina kannattavaa suosia kimppakyytejä.

Junalla matkustaminen on kävelyn ja pyöräilyn jälkeen päästöttömin vaihtoehto, jolloin mahdollisuus korvata autoilu tai lentäminen junalla edes osittain, vähentää aina matkan kokonaispäästöjä. Päästöjen ero korostuu entisestään, kun laskennassa huomioidaan kaikki ilmastoa lämmittävät kasvihuonekaasupäästöt pelkän hiilidioksidin sijaan.

Matkustamiseen vaikuttavat tietenkin myös monet muut tekijät kuin sen aiheuttamat päästöt. Tälläkin perheemme lomareissulla oman auton käyttö mahdollisti esimerkiksi evästauot upeissa maisemissa ja lapsia riemastutti autotiellä hölkänneet porot. Junalla tai lentokoneella matkustettaessa osa näistä elämyksistä olisi jäänyt pois.

Matkan nopeus, luotettavuus ja mukavuus ovat myös asioita, joiden perusteella matkustustapa usein valitaan. Erityisesti pidemmillä, ulkomaille suuntautuvilla matkoilla tulee valittua helposti lentokone, joka on nopein tapa matkustaa. Esimerkiksi EEA:n vuoden 2020 liikenne- ja ympäristöraportissa on todettu, että lentokone saattaa joissakin tilanteissa, erityisesti yksin matkustaessa olla parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi dieselkäyttöinen auto. Lomalla on onneksi aikaa ja sen vuoksi meidänkin perheemme unelmissa siintää maata pitkin matkustaminen ja reilimatka Eurooppaan.

Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajalla.

Tausta ja lähteet:

Matka oma auto. Reitti: Pori – Ranua-  Levi – Taivaskero – Levi – Pori, 1926 km, 22h 29 min polttoainekustannukset: 2,5 €/l

Oman auton polttoaineen keskikulutus: 6,8 l ja hiilidioksidipäästöt 0,162 kg/100 km

Junamatkan hinta Pori-Rovaniemi. Lähde: VR:n verkkosivut 19.8.2022, matka-aika 19. -25.9.2022 meno klo 8:04 -16:46 (8h 42 min) 152,30€. Paluu 15:35 – 23:43 (8h 8 min) 147,20 €. Yhteensä 299,5 € ja 16h 50 min

Auton vuokra 1 vko Lähde: Hertz.fi 19.8.2022. Ford Focus tai vastaava kompakti auto, vuokra ajalle 19. – 25.9.2022 noin 360 €, CO₂ päästöt keskimäärin 114 kg

Vuokra-auton polttoaineen keskikulutus arvio 5,5 l/100 km

Vuokra-auton bensan kulutus 35,60 €

Lento Pori – Helsinki. Lähde Finnair verkkosivut 19.8.2022. Lähtö 19.9.2022, paluu 26.9.2022. Lentojen kesto yht. 5 h 55 min ja hinta noin 1120 € (Economy light)

Ajomatka Rovaniemi-Ranua-Levi- Pallas, Taivaskero-Levi-Rovaniemi 611 km,  kesto 7 h 14 min