Mari Kujala
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus on käynnissä ja uuden Rakentamislain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 alussa. Uudella Rakentamislailla mm. torjutaan ilmastonmuutosta sekä edistetään kiertotaloutta. Yksi iso rakennusalaa koskettava muutos uudessa laissa on ilmastoselvitys. Jatkossa ilmastoselvitys vaadittaisiin rakentamisluvan yhteydessä lähes kaikissa muissa rakennushankkeissa paitsi ei pientaloissa. Ilmastoselvitykseen sisältyy rakennuksen hiilijalanjäljen laskeminen. Uutta Rakentamislakia on tarkoitus täsmentää myöhemmin ympäristöministeriön asetuksella rakennuksen ilmastoselvityksestä. Uudessa asetuksessa kerrottaisiin rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvot. Vielä ei valitettavasti ole tietoa, mitä nämä uudet rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvot tulevat olemaan. Yhtenä vaihtoehtona on ollut esillä se, että rajat-arvot tulisivat noudattamaan samaa linjaa Helsingin kaupungin käyttöön ottamien rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen raja-arvojen kanssa.
Helsingin kaupunki on ottanut käyttöön rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen raja-arvon. Sen tavoitteena on ohjata talonrakentamista vähähiilisemmäksi. Helsingin kaupungin asettama raja-arvo on 16,0 kgCO2e/m2/a, 50 vuoden käyttöajalla laskettuna. Ensimmäisessä vaiheessa hiilijalanjäljen raja-arvo on asetettu uusille asuinkerrostaloille. Hiilijalanjäljen raja-arvoa käytetään vaatimuksena uusissa asemakaavoissa. Hiilijalanjäljestä voidaan määrätä myös esimerkiksi tonttikilpailuissa sekä tontinluovutuksen ehdoissa. Kokonaishiilijalanjälki lasketaan ja raportoidaan ympäristöministeriön vähähiilisyyden arviointimenetelmällä ja Helsingin kaupungin ohjeen mukaisesti rakennuslupavaiheessa. Helsingin vaatimuksen mukaan laskelma vielä päivitetään rakennuksen vastaanottovaiheessa.
Rakennuksen hiilijalanjälkilaskennan tekeminen asettaa suunnittelijat ja urakoitsijat miettimään erilaisia rakennusmateriaali- ja toteutusvaihtoehtoja. Hiilijalanjälkilaskennan tekeminen vaatii erityisosaamista. Rakennuslupavaiheessa ei välttämättä ole vielä tarkkaan tiedossa rakennuksessa käytettävien rakennusmateriaalien tuotetietoja. Tällöin hiilijalanjälkilaskenta tehdään käyttäen CO2data-päätötietokannan konservatiivisia arvoja. Konservatiivinen arvo on tuotteelle laskettu keskimääräinen päästöarvo. Toinen tapa on käyttää laskennassa rakennustuotteiden ympäristöselosteita. Tämä on mahdollista vain silloin, kun tiedetään tarkkaan, minkä valmistajan tuotteita rakennuksessa käytetään. Rakennushankkeen aikana saattavat käytetyt rakennusmateriaalit ja niiden määrät täsmentyä. Myös suunnitelmiin on saattanut tulla jotain muutoksia. Rakennuksen hiilijalanjälkiarvon paikkansapitävyyden kannalta onkin tärkeää, että se lasketaan uudestaan rakennuksen todellisilla tiedoilla. Näin toimitaan mm. Helsingin kaupungin mallissa.
Rakennuksen hiilijalanjälkilaskennassa lasketaan erikseen rakennuksen hiilijalanjälki ja rakennuspaikan hiilijalanjälki. Rakennuksen hiilijalanjäljessä huomioidaan rakennuksen elinkaaren vaiheet rakentamisessa käytettävien materiaalien ja tuotteiden valmistuksen aiheuttamista päästöistä aina rakennuksen purkamisesta syntyviin päästöihin asti. Raja-arvotarkastelu koskee rakennuksen kantavaa runkoa, täydentäviä osia, talotekniikkaa sekä maanalaisia lämmitettyjä tiloja. Rakennuspaikan hiilijalanjälki eli alueen rakenteet, perustukset ja tuennat sekä muut maanalaiset rakenteet eivät sisälly raja-arvotarkasteluun. Myös Helsingin kaupungin mallissa rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen raja-arvo koskee vain rakennuksen osuutta, mutta myös rakennuspaikan hiilijalanjälki tulee laskea.
SAMKissa viime vuonna päättyneessä KOHISTEN-tutkimushankkeessa laskettiin kerrostalon hiilijalanjälki kahteen Satakunnassa juuri valmistuneeseen kerrostalokohteeseen. Molemmat pilottikohteet ovat betonirunkoisia ja niihin laskettiin rakennuksen hiilijalanjälki rakennuslupavaiheen tiedoilla käyttäen YM:n vuoden 2019 Excel-laskentatyökalua. Toisen kerrostalon hiilijalanjälki oli 14,4 kgCO2e/ m2netto/a ja toisen 15,1 kgCO2e/ m2netto/a. Kun näiden kahden pilottikohteen tuloksia verrataan Helsingin kaupungin uuteen raja-arvoon, olisivat nämä molemmat kohteet alittaneet sen. Tulokset eivät kuitenkaan ole suoraan vertailukelpoisia, sillä laskentamenetelmä on kehittynyt vuosien aikana. SAMKissa on tällä hetkellä käynnissä Satakuntalainen ratkaisumalli rakennushankkeen hiilijalanjäljen optimoimiseksi – RAKSU -hanke. Hankkeessa laskettiin hiilijalanjälki tänä vuonna Satakunnassa valmistuneeseen betonirunkoiseen kerrostaloon. Tämän kohteen hiilijalanjälki oli 17,6 kgCO2e/ m2netto/a. Tässä laskenta tehtiin OneClickLCA-ohjelmistolla käyttäen voimassa olevaa YM:n menetelmää ja päästötietokannan konservatiivisia arvoja. Näiden kolmen esimerkin kautta saadaan selville suuruusluokkaa kerrostalon hiilijalanjäljestä. Hiilijalanjälkilaskennan lisäksi olisi tärkeää kiinnittää huomiota todellisiin toimiin sekä rakennuksen suunnitteluvaiheessa että työmaalla. Rakennushankkeen hankesuunnitteluvaiheesta lähtien on hyvä pohtia erilaisia toimenpiteitä, joiden avulla voidaan pienentää rakennuksen hiilijalanjälkeä.
Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajalla.
Lähteet:
Rakennuslehti 5.4.2024
Helsingin kaupungin www-sivut https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/tontit-ja-rakentamisen-luvat/rakennusluvan-hakeminen/hiilijalanjaljen-raja-arvo
KOHISTEN-hankkeen www-sivut https://kohisten.samk.fi/asuinrakennukset/
KOHISTEN kohti hiilineutraalia rakentamista Satakunnassa oli Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama hanke, jossa luotiin uusia toimintatapoja vähähiiliseen ja energiatehokkaaseen rakentamiseen Satakunnassa. Hankkeen tavoitteena oli lisätä kaikkien rakennusalan toimijoiden osaamista ja ymmärrystä vähähiilisestä rakentamisesta ja muuttaa rakentamista vähähiilisempään suuntaan.
Satakuntalainen ratkaisumalli rakennushankkeen hiilijalanjäljen optimoimiseksi – RAKSU -hanke on alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen (AKKE) -rahoituksella tuettu hanke, jossa etsitään keinoja rakennuksen hiilijalanjäljen optimoimiseen. Tavoitteena on tuoda vähähiilisyys kokonaisvaltaisena ratkaisuna rakennuksen suunnitteluvaiheeseen ja edelleen lisätä vähähiilisen rakentamisen toimintaedellytyksiä Satakunnassa.