Sanna Lindgren
Vuotuinen Rakennusten energiaseminaari järjestettiin Helsingissä 7.5.2025. Seminaarissa käsiteltiin ajankohtaisia teemoja energiatehokkuudesta, siihen liittyvästä sääntelystä ja rakennusten roolista päästöttömässä energiajärjestelmässä. Tilaisuus tarjosi mielenkiintoisia näkökulmia ja ajatuksia myös siihen, miten uudet aurinkosähköratkaisut, kuten agriPV-järjestelmät, voivat olla tärkeä osa tulevaisuuden rakennuskantaa ja maankäyttöä.
Aurinkosähköä on lisättävä, mutta siihen tarvitaan myös rakenteellisia edellytyksiä
Aurinkoenergia on nyt edullisempaa kuin koskaan ja sen lisäämistä rakennuksiin kannustetaan muun muassa EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD, The Energy Performance of Buildings Directive) päivityksessä. Harri Heinaro Motivalta ja Terttu Vainio VTT:ltä kertoivat esityksessään, että suunnitelmissa on muun muassa vaatimus aurinkoenergian tuotannosta tai valmiudesta kaikissa yli 2000 m² uusissa tai perusteellisesti korjattavissa rakennuksissa vuoteen 2028 mennessä. Tämän ohella esillä oli perusparannuspassi, eli tiekartta rakennuksen energiatehokkuuden asteittaiseen parantamiseen, joka on tärkeä työkalu myös aurinkoenergian hyödyntämisen näkökulmasta. (Euroopan komissio, 2024) Lisäksi tavoitteena on, että asuinrakennusten primäärienergiankulutus olisi laskenut yli 20 % vuoteen 2035 mennessä vuoden 2020 tasosta. Muiden rakennusten osalta tavoite on 26 % vuoteen 2033 mennessä. (kuva 2 ja 3)
Vaikka EPBD:n vaatimukset kohdistuvat pääasiassa asuin- ja julkisiin rakennuksiin, aurinkosähkön integrointi myös maatalouden tuotantorakennuksiin voi olla sekä sääntelyn että energiatehokkuuden näkökulmasta perusteltua. AgriPV-järjestelmät tarjoavat mahdollisuuden yhdistää aurinkosähkön tuotanto ja maataloustoiminta samalle maa-alueelle. Tämä voi parantaa maatilojen energiatehokkuutta ja vähentää riippuvuutta ulkoisista energialähteistä. Lisäksi agriPV voi tarjota lisätuloja maatiloille ja edistää maaseudun taloudellista kestävyyttä. (SolarPower Europe, 2022). Näin ollen myös agriPV-järjestelmät ovat osa laajempaa siirtymää kohti vähähiilistä yhteiskuntaa ja tukee sekä kansallisia että eurooppalaisia ilmastotavoitteita.
Alueidenkäyttölaki vaikuttaa myös agriPV-ratkaisuihin
Uusi rakentamislaki tuli voimaan vuoden 2025 alussa ja korvasi aiemman maankäyttö- ja rakennuslain rakentamista koskevat säädökset. Samanaikaisesti valmistellaan uutta alueidenkäyttölakia, joka tulee määrittämään pitkälti myös sen, miten uusiutuvaa energiaa voidaan sijoittaa eri alueille Suomessa. (kuva 4) Tämä lainsäädäntö on merkityksellinen myös agriPV-ratkaisujen kannalta.
Teppo Lehtinen ympäristöministeriöltä toi esityksessään esiin, että alueidenkäyttölain uudistuksen tavoitteena on ajantasaistaa kaavoitukseen ja maankäytön suunnitteluun liittyvä lainsäädäntö, jotta se vastaa paremmin nykyisiin ja tuleviin ilmasto- ja energiatavoitteisiin. Laki käsittelee muun muassa uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, sijoittamista. Erityisesti maatalousalueilla tapahtuva aurinkopaneelien rakentaminen on aihe, johon toivoisi tarkempia linjauksia. Ympäristöministeriön hankesivujen mukaan lausuntoja odotetaan alustavasti ajalla 1.1.–28.2.2025, mutta lausuntokierroksesta ei toistaiseksi ole tehty, eikä aikataulua ole vielä päivitetty toukokuun 2025 alkuun mennessä. Lakiesitys olisi hankesivujen mukaan määrä esitellä viikolla 26. (Ympäristöministeriö, 2024a; Rakennustieto, 2025)
AgriPV-hankkeiden näkökulmasta selkeät ja sallivat linjaukset ovat olennaisia. Jos aurinkopaneeleja halutaan asentaa peltoalueille tai maatilojen rakennusten yhteyteen, tarvitaan sääntelyä, joka mahdollistaa tämän ilman raskaita kaavamuutoksia tai epäselvyyksiä luvituksen osalta. Lakiin kaavaillaan myös niin sanottua maanomistajan aloiteoikeutta kaavoituksessa, mikä voisi parantaa mahdollisuuksia edistää agriPV-ratkaisuja paikallisesti (Kuntaliitto, 2024; ympäristöministeriö, 2024b). Alueidenkäyttölain uudistus on myös merkittävä kansallisten ilmastotavoitteiden näkökulmasta. AgriPV yhdistää energian- ja ruoantuotannon ilman, että tarvitaan lisää maa-alaa käyttöön tai että maankäyttötarkoitusta tarvitsee muuttaa. Nykyisten maataloustukien ehtojen mukaan AgriPV-järjestelmissä paneelien peittämä alue ei ole tukikelpoista. Tällä hetkellä tulkitaan, että vain paneelien välinen alue voi olla tukikelpoista, jos se on riittävän leveä viljelyyn eikä varjostus estä satoa (Ruokavirasto, 2024). Siksi on erittäin tärkeää, että lainsäädäntö tunnistaa ja huomioi kokonaisvaltaisesti tämänkaltaiset hybridimallit.
Joustavat rakennukset tukevat vaihtelevaa tuotantoa
Lainsäädännön käsittelyn lisäksi erityisen mielenkiintoinen puheenvuoro Rakennusten energiaseminaarissa oli SRV:n Jere Pirhosen esittelemä Case Wintteri. Kyseessä on koulun, päiväkodin ja uimahallin yhdistävä palvelurakennus, joka toimii hyvänä esimerkkinä älykkään ja energiatehokkaan kiinteistönhallinnan ratkaisuille. Esitys havainnollisti, miten rakennus voi joustaa kulutuksessaan esimerkiksi säätämällä valaistusta tai hyödyntämällä ylijäämäenergiaa esimerkiksi uimahallin vesimassan ylilämmitykseen eli varastoimalla lämpöä lyhyellä aikavälillä. (kuva 5 ja 6)
Kysyntäjousto on erityisen arvokasta sääriippuvaisen energiantuotannon, kuten aurinkosähkön, rinnalla. Kun tuotanto vaihtelee sääolosuhteiden mukaan, tarvitaan rakenteita ja järjestelmiä, jotka voivat mukautua siihen joko siirtämällä kulutusta ajoituksellisesti tai hyödyntämällä energiavarastoja. Tämä parantaa koko energiajärjestelmän toimivuutta ja vähentää mm. tarvetta fossiilisille varavoimalle.
Aurinkosähköratkaisuissa rakennusten ja energiaverkkojen kyky mukautua tuotannon vaihteluun on hyvinkin olennaisessa roolissa. Rakennusten, tai maatilojenkaan, energiantarve ei ole vakio, ja kaikki aurinkosähköjärjestelmät, kuten myös agriPV-järjestelmä tuottavat sähköä silloin, kun aurinko paistaa, eikä juuri silloin, kun kulutus on suurimmillaan. Jos rakennukset voivat joustaa esimerkiksi hyödyntämällä taloautomaation mahdollisuuksia ajastaa energiaa kuluttavia toimintoja tai lämpimän veden esilämmitystä aurinkoisina päivinä koko järjestelmän hyötysuhde paranee. Tässä kulutusjousto yhdistettynä paikalliseen energiantuotantoon muodostaa myös agriPV-ratkaisujen kannalta merkittävän synergian.
Kustannusten näkökulman tähän kokonaisuuteen toi esiin Equa Simulation Finlandin Mika Vuolle. Hän havainnollisti, miten rakennuksen pitkän aikavälin kustannukset liittyvät tiiviisti rakennuksen energiatehokkuuteen ja siihen, onko käytössä aurinkosähköä vai ei. Vaikka Vuolteen esittämät graafit olivat hänen mukaansa epävirallisia arvioita, nähtiin graafien mukaan selkeästi trendi, jossa aurinkosähköä hyödyntävien rakennusten kokonaiskustannukset ovat keskimäärin matalammat verrattuna niihin, joissa aurinkosähköä ei ole. (kuva 7) Tämä osoittaa, että vaikka aurinkosähköinvestointi lisää alkuvaiheen kustannuksia, pitkällä aikavälillä se voi pienentää rakennuksen elinkaarikustannuksia. Vuolle nosti esiin myös sähkön hinnan ja suorasäteilyn välisen yhteyden: sähkö on halvinta silloin, kun aurinko paistaa. (kuva 8) Tämä korostaa tarvetta kulutusjoustoihin ja energian älykkääseen käyttöön juuri aurinkoisina hetkinä. AgriPV-ratkaisuissa, joissa oma aurinkosähkö tuotetaan suoraan käyttöpaikalla, tällainen optimointi voi tuoda merkittävää lisäarvoa.
AgriPV edistää kehitystä kohti vähäpäästöistä tulevaisuutta
Suomi on jo saavuttanut osan päästövähennystavoitteistaan erityisesti puhtaan sähköntuotannon ansiosta. Nyt haasteena on olemassa olevan rakennuskannan merkittävät päästövähennystavoitteet ja sopeuttaminen sääriippuvaiseen energiatuotantoon sekä energiantuotannon uudet ratkaisut. Tässä kokonaisuudessa agriPV-järjestelmillä on tärkeä rooli. Optimaalisesti suunniteltuna ja käyttöjohteisesti toteutettuna järjestelmä ei ainoastaan tuota uusiutuvaa energiaa, vaan voi jopa parantaa sen yhteydessä viljeltävän maan satoa. Näin se tukee samanaikaisesti sekä energia- että ruoantuotannon tavoitteita. AgriPV:n kaltaisten monivaikutteisten ratkaisujen kehittäminen on paitsi järkevää myös tarpeellista kokonaisvaltaisesti resurssivaikutuksia tarkasteltaessa. Niiden toteuttaminen edellyttää kuitenkin käytännön kokeiluja ja ratkaisuja, teknologista kehitystä sekä toimijoiden välistä yhteistyötä.
AgriPV-ratkaisuissa yhdistyvät rakennukset, uusiutuvan energian tuotanto ja maankäyttö. Rakennusten energiaseminaari muistutti siitä, kuinka tärkeää on tarkastella näitä kokonaisuuksina ja tehdä niille tilaa myös lainsäädännössä. Lisätietoa vuoden 2025 seminaarista ja seminaarin esitykset löytyvät täältä Rakennusten energiaseminaari 2025 – FINVAC
Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.
BIOVAHVA tutkii aurinkosähköviljelyn mahdollisuuksia Suomessa
Satakunnan biotalouden vahvistaminen ja varmistaminen – BIOVAHVA-hankkeessa yhtenä toimenpiteenä monista selvitetään aurinkosähköviljelyn mahdollisuuksia Suomessa mm. pilottisuunnitelmien ja niitä varten selviteltävien tarvittavien tietojen kautta. Lue lisää BIOVAHVA hankkeesta täältä.
Lähteet:
Rakennusten energiaseminaari 2025 esitykset sekä
Euroopan komissio. (2024). Directive (EU) 2024/1275 of the European Parliament and of the Council of 24 April 2024 on the energy performance of buildings (recast) (Text with EEA relevance). https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=celex:52021PC0802
Kuntaliitto. (2024, lokakuu 10). Alueidenkäyttölain luonnos lausunnoille marraskuussa – luvassa mahdollisuuksia ja mikromanageerausta. https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2024/alueidenkayttolain-luonnos-lausunnoille-marraskuussa-luvassa-mahdollisuuksia-ja
Rakennustieto. (2025, tammikuu 31). Rakentamislainsäädännön valmistelun tilannekatsaus. https://tiedostot.rakennustieto.fi/310125/Ra%CC%88sa%CC%88nen%20Satu_ACTS_Rakentamislain%20sa%CC%88a%CC%88do%CC%88svalmistelun%20tilannekatsaus_%2031-01-2025.pdf
Ruokavirasto. (2024). Maataloustoiminta 2024. Haettu 12.5.2025 osoitteesta https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/maataloustoiminta/maataloustoiminta-2024/
SolarPower Europe (2022): Solar, Biodiversity, Land Use: Best Practice Guidelines
Ympäristöministeriö. (2024a). Alueidenkäyttölaki. Hallituksen esitys uudeksi alueidenkäyttölaiksi. YM057:00/2023 Säädösvalmistelu. https://ym.fi/hankesivu?tunnus=YM057%3A00%2F2023
Ympäristöministeriö. (2024b). Aurinkovoimaloiden kaavoitus ja lupamenettelyjen opasaineiston taustaselvitys. https://ym.fi/aurinkovoimarakentaminen