Mari Kujala, Sanna Lindgren, Milla Syväoja
Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen ovat kaksi aikamme suurinta ympäristöhaastetta, ja ne kietoutuvat tiiviisti yhteen. Ilmastonmuutoksen seuraukset, esimerkiksi lämpötilojen nousu, sään ääri-ilmiöt ja merenpinnan kohoaminen, uhkaavat sekä rakennettua ympäristöä että ekosysteemejä. (WWF, 2019.) Samaan aikaan luontokato etenee huolestuttavaa vauhtia: arvioiden mukaan jopa kolmasosa maapallon luontopääomasta voi tuhoutua vuoteen 2050 mennessä ja miljoona lajia on vaarassa hävitä sukupuuttoon. Luontokadosta on tullut systeeminen riski. Se ei kosketa vain yksittäisiä toimijoita, vaan voi horjuttaa koko talous- ja yhteiskuntajärjestelmää. (Rakennusteollisuus RT, 2023.) Rakennusalalla on merkittävä rooli näissä kysymyksissä, sillä se sekä kuormittaa ilmastoa ja kuluttaa luonnonvaroja.
Rakennusalalla voi olla myös merkittävä rooli ilmasto- ja luontokysymysten ratkaisemisessa. Vastuullinen ja kestävä rakentaminen onkin noussut keskeiseksi strategiaksi ilmasto- ja luontokysymysten ratkaisemisessa. Vastuullisessa rakentamisessa pyritään samanaikaisesti vähähiilisyyteen eli ilmastonmuutoksen hillintään, ilmastonmuutokseen varautumiseen ja sopeutumiseen sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja edistämiseen. Nämä tavoitteet nähdään yhä enemmän toisiaan tukevina eikä erillisinä osa-alueina. Esimerkiksi luontopohjaiset ratkaisut ja vihreä infrastruktuuri voivat lisätä kaupunkien ja rakennusten ilmastonkestävyyttä samalla kun ne vahvistavat luonnon monimuotoisuutta. (Rakennusteollisuus RT, 2023.)
Energiatehokkuus säilyy avainasemassa rakennuskannan ilmastovaikutusten pienentämisessä, mutta sen rinnalla tarvitaan systemaattista biodiversiteettivaikutusten arviointia ja toimenpiteitä, joilla luonto voidaan palauttaa osaksi rakennettua ympäristöä. Tämän toteutuminen edellyttää alan osaamisen kehittämistä, selkeitä ohjauskeinoja sekä lainsäädännön ja suunnittelukäytäntöjen päivittämistä. Koko elinkaaren kattavat ratkaisut sekä uusissa että olemassa olevissa rakennuksissa ovat välttämättömiä, jotta rakennetun ympäristön sopeutumiskyky ja kestävyys varmistetaan myös tulevaisuudessa.
Uusi rakentamislaki astui voimaan tämän vuoden alusta, ja sen myötä rakennusalalle on tullut uusia vaatimuksia ja käsitteitä, kuten ilmastoselvitys. Vuoden 2026 alusta lähtien rakennukselle ja rakennuspaikalle on tehtävä vähähiilisyyden arviointi eli laskettava hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki. Vähähiilisyyden arviointi on raportoitava loppukatselmusta varten tehtävässä ilmastoselvityksessä. Raportointivelvollisuus ei koske korjaus- ja muutostöitä, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä tai rakennuksen laajentamista. (Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta 1027/2024.)
SAMKissa Satakuntalainen ratkaisumalli rakennushankkeen hiilijalanjäljen optimoimiseksi – RAKSU-hankkeessa on etsitty ratkaisumalleja rakennuksen hiilijalanjäljen optimointiin. Hankkeessa oli mukana pilotteina Satakunnassa käynnissä olevia rakennushankkeita. Pilottikohteille tehtiin muun muassa vähähiilisyyden arviointia sekä tarkasteltiin eri lämmitysjärjestelmävaihtoehtojen ja rakenteellisten ratkaisujen vaikutuksia rakennuksen operatiiviseen hiilijalanjälkeen.
Osana vähähiilisen rakentamisen säädösohjausta Suomessa ollaan ottamassa käyttöön uusien rakennusten hiilijalanjälkien raja-arvot valtioneuvoston asetuksella. Keväällä 2025 ympäristöministeriö pyysi lausuntoja asetuksen sisällöstä ja raja-arvot on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2026 alusta. Raja-arvot annettaisiin käyttötarkoitusluokittain. Raja-arvon alittuminen osoitetaan loppukatselmusta varten tehtävässä ilmastoselvityksessä. (Ympäristöministeriö, 2025.)
Pilottikohteena olleen asuinkerrostalon kokonaishiilijalanjälki alitti vuosille 2026–2027 ehdotetut uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvot. Voidaankin todeta raja-arvojen olevan hyvin maltilliset. Jotta raja-arvoilla olisi ohjaavaa vaikuttavuutta, tulisi vähähiilisyyden arvioinnin olla uskottavaa ja luotettavaa. Tätä tukemaan tarvitaan selkeitä ja johdonmukaisia toimintamalleja sekä ohjeistuksia. Vuoden 2028 raja-arvot ovat jo tiukempia ja sen voinee ajatella kannustavan suunnittelijoita ja muita hankkeen osapuolia etsimään entistä vaikuttavampia ja kokonaisvaltaisempia vähähiilisiä ratkaisuja, niin suunnittelun, materiaalivalintojen kuin toteutuksenkin osalta.
(Valtioneuvosto, 2025).
Suomen energiatuotanto on muuttunut lähes päästöttömäksi vauhdilla, ja samalla myös energian omavaraisuusaste on kasvanut (Huttunen, 2022). Tarvitsemme kuitenkin lisää toimia rakennuskannan hiilijalanjäljen pienentämiseksi erityisesti energiatehokkuuden parantamisen ja joustavamman energiankäytön myötä, jotta turvaamme myös sähkönjakelun toimitusvarmuuden (Haakana, Pinomaa, Karppanen, Tikka, Räisänen, Haapaniemi, Mashlakov & Lassila, 2021). Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun suunnittelu on vähähiilisyyteen ohjaavaa heti rakennushankkeen alusta lähtien.
Vähähiilisyys ei rajoitu kuitenkaan yksittäisiin teknisiin ratkaisuihin, vaan se kytkeytyy laajasti toisiinsa vaikuttaviin osa-alueisiin, kuten suunnittelun käytäntöihin, toteutuksen ratkaisuihin ja ympäristöarvojen huomioimiseen. Perinteisestä lineaarisesta ajatteluttavasta on siirryttävä kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, jossa suunnittelulla varmistetaan koko rakennuksen elinkaaren ajalle vähähiilisyyteen pyrkivä toiminta. Digitalisaation tuodessa uusia mahdollisuuksia ja välineitä hallita sekä tuottaa tietoa, jonka avulla on mahdollista edistää rakennetun ympäristön siirtymistä vähähiilisemmäksi, resurssiviisaaksi ja kiertotaloutta tukevaksi.
Suunnittelijoiden ja muiden rakennetun ympäristön parissa työskentelevien tueksi RAKSU-hankkeessa koostettiin kokoomateos, joka sisältää muun muassa kattavan tietopaketin kestävästä rakentamisesta ja esimerkkejä toimintamalleista, joilla edistää vähähiilisyyttä rakennusalalla. Käythän lukemassa lisää ilmastonmuutoksen tuomista haasteista sekä vastuullisesta ja kestävästä rakentamisesta julkaisustamme. Teoksesta saat myös tietoa ja vinkkejä, miten voit jo heti suunnitteluvaiheessa varmistaa, että rakennushankkeen lopputuloksena syntyy vähähiilinen, elinkaariviisas ja kustannustehokas rakennus.
Kokoomateos löytyy osoitteesta:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251013101094
Lisätietoa SAMKissa tehtävästä vähähiiliseen rakentamiseen liittyvästä tutkimuksesta voi kysyä RAKSU-hankkeen projektipäälliköltä Mari Kujalalta, mari.kujala@samk.fi.
Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.
RAKSU-hanke on jatkumoa SAMKissa jo pitkään vähähiilisen rakentamisen parissa tehdylle tutkimustyölle. Hankkeen aikana on tehty muun muassa yhteistyötä rakennusalan toimijoiden kanssa, tehty tutkimus- ja kehittämistyötä pilottikohteina olleille satakuntalaisille rakennushankkeille ja järjestetty sekä osallistuttu erilaisiin tapahtumiin, joissa on edistetty vähähiilistä rakentamista Satakunnassa.
Satakuntalainen ratkaisumalli rakennushankkeen hiilijalanjäljen optimoimiseksi – RAKSU-hanke kuuluu Satakuntaliiton alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen (AKKE) –rahoitukseen.
Lähteet:
Alonso-Marroquin, F. & Qadir, G. (2023). Synergy between photovoltaic panels and green roofs. Energies, 16(13), 5184. https://doi.org/10.3390/en16135184
Juha Haakana, Antti Pinomaa, Janne Karppanen, Ville Tikka, Otto Räisänen, Jouni Haapaniemi, Aleksei Mashlakov, Jukka Lassila (2021). Joustava ja toimintavarma sähkönjakeluverkko – Joustoresurssit käyttötoiminnassa. LUT Scientific and Expertise Publications Tutkimusraportit – Research Reports. LUT-yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-689-4
Huttunen, R. (2022). Suomen vihreä siirtymä etenee vauhdilla. Valtion velanhallinnan vuosikasaus 2022, kohta 5. Valtiokonttori. https://www.valtionvelka.fi/annualreview2022/suomen-vihrea-siirtyma-etenee-vauhdilla/
IEA. (2021). Net Zero by 2050 – A Roadmap for the Global Energy Sector. International Energy Agency. https://www.iea.org/reports/net-zero-by-2050
Lahdensivu, J., Pakkala, T., Pikkuvirta, J., Räsänen, A., Alastalo, S., Karvonen, A., Täubel, M., Pekkanen, J., Juntunen, M., Velashjerdi Farahani, A., Jokisalo, J., Kosonen, R., Jylhä, K., Lanki, T., Leino, O. & Kollanus, V. (2023). Rakennusten kosteusvauriot ja ylilämpeneminen muuttuvassa ilmastossa – RAIL (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:2). Valtioneuvoston kanslia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-278-7
Motiva. (2023). Aurinkopaneelien asentaminen. https://www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/aurinkosahko/hankinta_ja_asennus/aurinkopaneelien_asentaminen
OECD/UNDP (2025), Investing in Climate for Growth and Development: The Case for Enhanced NDCs, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/16b7cbc7-en.
Rakennusteollisuus RT. (2023). Rakennusalan biodiversiteettitiekartta 2030. Rakennusteollisuus ry. Haettu 16.10.2025 osoitteesta https://rt.fi/wp-content/uploads/2023/10/rakennusalan-biodiversiteettitiekartta.pdf
Rohini Srivastava, Emily Garfunkel, and Amber Wood. 2024. Valuing Resilience Benefits in Utility Building Retrofit Programs. Washington, DC: ACEEE. www.aceee.org/research-report/b2402
UNEP (2025). Here’s how buildings contribute to climate change – and what can be done about it. Haettu 16.10.2025 osoitteesta Here’s how buildings contribute to climate change – and what can be done about it
Valtioneuvosto. (8.9.2025). Valtioneuvoston asetusluonnos uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoista. TRIS järjestelmä. Haettu 16.10.2025 osoitteesta https://technical-regulation-information-system.ec.europa.eu/fi/notification/27245
WWF (2019). Nämä viisi asiaa uhkaavat luonnon monimuotoisuutta ja samalla elinmahdollisuuksiamme. Nämä viisi asiaa uhkaavat luonnon monimuotoisuutta ja samalla elinmahdollisuuksiamme – WWF Suomi
Ympäristöministeriö. (5.3.2025). Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja esityksestä uusien rakennusten hiilijalanjälkien raja-arvoiksi. Haettu 16.10.2025 osoitteesta https://ym.fi/-/ymparistoministerio-pyytaa-lausuntoja-esityksesta-uusien-rakennusten-hiilijalanjalkien-raja-arvoiksi
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta 1027/2024. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2024/1027?language=fin