Sanna Lindgren
Maailman energiankulutus jatkaa kasvuaan, mikä korostaa fossiilisten polttoaineiden merkitystä ja haastaa siirtymää uusiutuviin energialähteisiin. Oxfordin yliopiston vuoden 2024 ilmastovuosikertomus (Oxford Annual Climate Report, 2024) tarjoaa kriittisen katsauksen maailman energiankulutuksen kehitykseen. Raportin mukaan fossiilisten polttoaineiden kulutus kasvoi 1,5 % vuodesta 2022 vuoteen 2023, erityisesti kivihiilen ja öljyn käytön lisääntyessä. Vaikka aurinko- ja tuulienergian käyttö kasvoi 15 %, tämä lisäys kattoi lähinnä globaalin energiantarpeen kasvun, mutta ei merkittävästi vähentänyt fossiilisten polttoaineiden käyttöä (Institute for Energy Research, 2024). Myös kuvassa 1. on esitetty, miten 2000-luvulla energiankulutus on kasvanut voimakkaasti, ja fossiiliset polttoaineet – erityisesti öljy ja maakaasu – ovat edelleen hallitsevia energianlähteitä. Vaikka uusiutuvien energialähteiden osuus kasvaa, fossiilisten polttoaineiden käyttö on pysynyt korkealla tasolla, mikä korostaa siirtymän tarvetta kohti kestävämpiä energiaratkaisuja
Maailman talouden kasvu ja väestön lisääntyminen vuoteen 2050 mennessä luovat lisääntyvää energiankysyntää, vaikka energiaa pyrittäisiin käyttämään tehokkaammin. IEA World Energy Outlook 2023 -raportti arvioi, että suoraan energiankulutuksen kasvuun vaikuttaa erityisesti se, että väestön oletetaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä 9,7 miljardiin ja vuotuinen talouskasvu tällä ajalla on keskimäärin 2,6 %. Erityisesti Kiinan ja Intian kaltaisten nopeasti kasvavien talouksien energiankulutus kasvaa IEA raportin mukaan merkittävästi. Raportin mukaan Kiina on johtava maa aurinko- ja tuulivoiman lisäämisessä, mutta fossiilisten polttoaineiden osuus sen energiantuotannossa on edelleen merkittävä.
Maailman energiajärjestön (IEA) World Energy Outlook 2023 -raportti ja Energy Institute’s Statistical Review of World Energy (2024) vahvistavat, että uusiutuvan energian merkittävä kasvu ei riitä kompensoimaan fossiilisten polttoaineiden kysynnän kasvua, mikä on johtanut maailmanlaajuisten päästöjen kasvuun. Tämä trendi korostaa, että pelkkä siirtymä uusiutuviin energialähteisiin ei yksin riitä ilmastonmuutoksen torjuntaan – tarvitsemme tehokkaita keinoja energiankulutuksen vähentämiseksi. Rakennusalalla on merkittävä rooli tässä energiankulutuksen vähentämisessä, ja kiertotalouden periaatteet tarjoavat uusia mahdollisuuksia tähän muutokseen.
Kuva 1. Energiankulutuksen kasvu ja fossiilisten polttoaineiden osuus. Lähde Our World in Data (2024).
Rakennusala energiankulutuksen vähentämisen avaintekijänä.
Rakennusala on yksi suurimmista energiankuluttajista (UNEP, 2022). Kun tarkastelee esimerkiksi muutamia, avoimesti saatavia, rakennusmateriaalivalmistajien tavanomaisten tuotteiden ympäristöselosteiden sisältöjä, voi huomata, että rakentamisessa käytetään edelleen fossiilisilla polttoaineilla valmistettuja tuotteita. Suomessa käytetään jonkin verran myös ulkomailta tuotuja rakennusmateriaaleja.
Suomen ulkomaankaupan merkitys on kansantaloudelle suuri. Elinkeinoelämän keskusliiton (2024) mukaan vuonna 2023 tuonnin suhde bruttokansantuotteeseen oli 41 %, mikä mm. kertoo riippuvuudesta ulkomaisista raaka-aineista ja tuotteista. Riippuvuus ulkomaisista tuotteista aiheuttaa haasteita mm. talouden resilienssiin, eli siihen, miten ulkomaisten markkinoiden toimintavarmuus ja hintavaihtelut vaikuttavat tuotantoon ja tavaroiden saatavuuteen kotimaassa. Lisäksi mitä suurempi osa tuotteista, tavaroista ja raaka-aineista tuodaan ulkomailta, sitä haastavampaa on selvittää niiden alkuperää koko toimitusketjun osalta.
Suomeen tuoduista tavaroista suoraan EU:n ulkopuolelta tuotuja oli n. 44 %. (Tulli, 2023). Näihin maihin lukeutuu mm. Kiina, joka on yksi aiemmin mainituista nopean talouskasvun maista. Kiinasta Suomeen tuotiin tavaraa vuonna 2023 kolmanneksi eniten heti Saksan ja Ruotsin jälkeen. (Tullin tilastot, 2023). Suurin yksittäinen tuontitavara on sähköiset koneet, laitteet ja tarvikkeet. Tähän ryhmään lukeutuvat myös aurinkopaneelit. Rakennusmateriaalien osalta Suomi ja EU ovat riippuvaisia Kiinasta etenkin tiettyjen tuotteiden, kuten alumiinin ja raudan osalta. Myös muita rakennusmateriaaleja, kuten muovia, kumia ja puutuotteita tuodaan Suomeen vaihtelevasti. (Kaaresvirta, Kerola, & Nuutilainen, 2023)
Kiertotalous rakennusalalla: Mahdollisuudet ja haasteet.
Kiertotalous tarjoaa rakennusalalle merkittävän mahdollisuuden vähentää uusien raaka-aineiden tarvetta ja lisätä omavaraisuusastetta. Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti materiaalien elinkaarta pyritään pidentämään, ja kierrätyksen avulla voidaan säästää energiaa ja vähentää päästöjä. Esimerkiksi kierrätetyn betonin ja teräksen käyttö voi vähentää tarvetta uusien materiaalien valmistukseen, mikä vähentää energiankulutusta ja ympäristövaikutuksia. Tämä vähentää myös tarvetta tuoda materiaaleja maista, joissa energian, erityisesti fossiilisen energiankulutus on suurta. (World Economic Forum, 2022) (Ympäristöministeriö, n.d.)
Rakennusmateriaalien kierrätysaste on kuitenkin edelleen alhainen, mikä johtuu osittain tiukoista turvallisuusvaatimuksista. Kierrätysmateriaalien on täytettävä samat laatu- ja turvallisuusstandardit kuin neitseellisten materiaalien, mikä edellyttää lisäkäsittelyä ja testauksia. Suomessa ja Euroopassa on alettu edistää kestävämpiä käytäntöjä, mutta näiden muutosten hyödyntäminen täysimääräisesti vaatii investointeja ja teknologista kehitystä. (Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, n.d.)
Kuva 2. Korjausrakentaminen ja kierrätetyt materiaalit tukevat vähähiilistä ja resurssitehokasta rakentamista. Kuva: Pixabay by PIRO4D
Ratkaisu ei ole sääntelyn löyhentäminen vaan turvalliset kierrätysratkaisut.
Kiertotalouden edistämiseksi rakennusalalla on välttämätöntä löytää turvallisia ja taloudellisia tapoja hyödyntää kierrätysmateriaaleja ilman, että turvallisuus- tai laatustandardeista tingitään. Ratkaisu ei ole sääntelyn löysentäminen, vaan innovatiivisten teknologioiden ja käytäntöjen kehittäminen, jotka takaavat, että kierrätysmateriaalit täyttävät tiukat vaatimukset. Tämä vaatii yhteistyötä lainsäätäjien, tutkijoiden ja rakennusalan toimijoiden välillä, jotta voimme luoda kestävän ja kiertotalouden periaatteita tukevan rakennusalan.
Investoinnit uuteen teknologiaan ja sääntelyn päivittäminen tukemaan turvallista ja vastuullista kierrätysmateriaalien käyttöä ovat avainasemassa. Kun kierrätysmateriaalit saadaan täyttämään turvallisuusvaatimukset kustannustehokkaasti, niiden käyttö voi kasvaa merkittävästi, mikä tukee yhteiskunnan siirtymää kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.
Rakennusten korjaaminen ja uudelleen käyttö, yhdistettynä kierrätettyihin materiaaleihin, ovat tärkeitä askeleita kohti omavaraisempaa ja vähäpäästöisempää rakentamista. Tällä tavoin voimme vähentää uusien raaka-aineiden tarvetta, joka usein vaatii energiaintensiivisiä valmistusprosesseja ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Kiertotalouden tehokas soveltaminen rakennusalalla tukee sekä resurssitehokkuutta että vähähiilistä tulevaisuutta.
Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.
Lähteet:
Energy Institute. (2024). Statistical Review of World Energy (73rd ed.). Energy Institute. ISBN 978-1-78725-408-4
Helsingin seudun ympäristöpalvelut. (n.d.). Muunneltavuuden ja ehjänä purkamisen havaittuja esteitä. Ilmastoinfo. Haettu 13.10.2024 osoitteesta https://ilmastoinfo.hsy.fi/verkkokurssit/rakentamisen-kiertotalous/lessons/rakennuskanta-resurssina/topics/muunneltavuuden-ja-ehjana-purkamisen-havaittuja-esteita/
Institute for Energy Research. (2023). 2023 set records in global fossil fuel use and carbon dioxide emissions. Haettu 13.10.2024 osoitteesta https://www.instituteforenergyresearch.org/international-issues/2023-set-records-in-global-fossil-fuel-use-and-carbon-dioxide-emissions/
International Energy Agency. (2023). Solar PV global supply chains: Executive summary. Haettu 13.10.2024 osoitteesta https://www.iea.org/reports/solar-pv-global-supply-chains/executive-summary
Kaaresvirta, J., Kerola, E., & Nuutilainen, R. (2023). Assessing the dependency of Finland and the EU on Chinese imports. BOFIT Policy Brief No. 7/2023. Bank of Finland, Helsinki Haettu 13.10.2024 osoitteesta. https://hdl.handle.net/10419/270849
Oxford University. (2024). Oxford Annual Climate Report. University of Oxford. Haettu 13.10.2024 osoitteesta https://academic.oup.com/bioscience/advance-article/doi/10.1093/biosci/biae087/7808595
Tulli. (2023). Suomen ja EU-maiden välinen kauppa vuonna 2023. Haettu 13.10.2024 osoitteesta https://tilastot.tulli.fi/-/suomen-ja-eu-maiden-valinen-kauppa-vuonna-2023#:~:text=Vuonna%202023%20EU%2Dmaiden%20osuus,8%20prosenttia%20koko%20tavaratuonnin%20arvosta
Tullin tilastot. (2023). Suomen kansainvälinen kauppa 2023: Kaavioita ja tilastoja. Tulli.
United Nations Environment Programme. (2022). 2022 Global Status Report for Buildings and Construction. Haettu 13.10.2024 osoitteesta https://www.org/resources/publication/2022-global-status-report-buildings-and-construction
World Economic Forum. (2022). Here’s how a circular system for building materials could be built. Haettu 13.10.2024 osoitteesta https://www.weforum.org/agenda/2022/11/heres-how-circular-system-building-materials/
Ympäristöministeriö. (n.d.). Rakentamisen kiertotalous. Haettu 13.10.2024 osoitteesta https://ym.fi/rakentamisen-kiertotalous