Kari Lilja, Sirpa Sandelin, Sanna Lindgren, Mari Kujala, Jarkko Heinonen
Rakentaminen alana on uusien haasteiden edessä. Vaatimukset kestävästä toiminnasta kohdistuvat yhä enemmän myös rakentamiseen. Pitää pystyä tuottamaan rakennuksia, joita pystyy käyttämään kestävän toiminnan vaatimukset täyttäen, ja nämä rakennukset, asuintalot, tehtaat, kaupat, koulut, hallintorakennukset, sillat, kaikki, tulee pystyä tuottamaan kestävyyden periaatteita noudattaen.
Toinen suuri yhteiskunnallinen muutos, joka on hiljalleen levinnyt rakennusalallekin, on digitalisaatio, joka kestävyyden tavoin haastaa rakennusalaa kahdella rintamalla samanaikaisesti: Rakentamisen kaikki vaiheet kaavoituksesta ja rakennuksen suunnittelusta ylläpitoon saakka hyödyntävät yhä enemmän kehittynyttä viestintäteknologiaa, tekoälyä, analytiikkaa ja robotiikkaa. Ei kuitenkaan riitä, että rakentaja päivittää omat työkalunsa. Myös rakennukseen tuodaan yhä enemmän kehittynyttä tekniikkaa, sensoreita, automatiikkaa. Ja kuin pisteenä i:n päälle rakennuksen tulee myös tukea käyttäjiensä käyttämiä teknisiä välineitä, tarjota esteettömät radiotiet, liittymät tietoverkkoihin, katkoton ja vakaa sähköverkko, mahdollistaa apuvälineillä liikkuminen ja erilaisten turvallisuutta lisäävien välineiden käyttö.
Haasteet rakennusalalla ovat moninkertaisia moneen muuhun alaan verrattuna.
Haasteisiin voidaan lisätä viimeisten vuosikymmenten aikana esille tulleet ja suomalaisen rakentamisen mainetta osin aiheettakin syöneet laatuongelmat, sisäilmaongelmat ja kosteusvauriot, jotka jakautuvat aika tasaisesti suunnittelun, uusien, vähemmän tunnettujen tai testattujen materiaalien ja varsinaisen rakennustyön vastuille.
Eikä se vielä tähän lopu. Suomi on omakotitalojen, kesämökkien ja rivitalojen luvattu maa. Suomen rakennuskannasta merkittävä osa on yksityisten ihmisten, joista vain harva on kiinteistönomistuksen ammattilainen, hallinnassa ja omistuksessa, ja vaikka useimmat vähänkin suuremmat asunto- ja kiinteistöyhtiöt ovatkin ottaneet isännöitsijän huolehtimaan omistukseen ja hallintaan kuuluvista käytännön velvoitteista, isännöitsijöitäkin on monenlaisia. Suurella isännöintitoimistolla saattaa olla, ja yleensä on, erikseen tekninen ja hallinnollinen isännöitsijä, mutta valitettavan monessa pienemmässä isännöintitoimistossa osaaminen vieläkin keskittyy vain jompaankumpaan, yleensä hallintoon.
Maallikoista koostuva hallitus ja hallituksen puheenjohtaja maallikkona ottavat tällöin kohtuuttoman paljon riskiä omaan niskaansa.
Omakotitalojen ja kesämökkien luvattuna maana Suomi on myös ei-ammattilaisten harjoittaman rakentamisen luvattu maa. Hartiapankkirakentaminen, vaikka onkin vähentynyt, on edelleen merkittävä rakentamisen muoto. Ei-ammattimaisen rakentamisen rinnalla vähintään yhtä yleistä on maallikoiden harjoittama rakennuttaminen. Sitä kun on jo talopaketin tilaaminen muuttovalmiina talotehtaalta. Eikä sekään ole yhtä yksinkertaista kuin maitopurkin hakeminen kaupasta.
Kaukana siitä.
Tulemme tässä blogissa käsittelemään kaikkea rakentamiseen liittyvää. Annamme vinkkejä siitä, mitä ei-ammattilaisten ainakin kannattaisi ottaa huomioon, rakensipa hän leikkimökkiä tai sadan vuoden taloa, tai miten oman kodin tai kesämökin saa säilymään hyväkuntoisena vuodesta toiseen. Kerromme, miten jo käynnissä olevat ja tulevat muutokset tulevat vaikuttamaan rakentamiseen ammattina ja liiketoimintana. Raportoimme alan trendeistä ja tutkimuksista ja esittelemme erilaisia ratkaisumalleja, joilla alan toimijat pyrkivät vastaamaan ympäristön haasteisiin.
Lähestymme aiheitamme kansantajuisesti, joskus jopa pilke silmäkulmassa, mutta samalla rakentavaa kritiikkiä harjoittaen ja tarvittaessa terävästikin kantaa ottaen, emme viikoittain, mutta kerran, pari kertaa kuussa, ja, jos aihetta on, useamminkin.
Toivottavasti viihdytte kanssamme.