Sanna Lindgren
Vuosi 2024 oli ensimmäinen, jolloin maapallon keskilämpötila ylitti 1,5 °C verrattuna esiteollisen tasoon. Tämä näkyi suoraan energiankäytössä: ennätykselliset helteet lisäsivät jäähdytyksen tarvetta erityisesti rakennuksissa, ja rakennusten sähkönkulutus (kuvio 1) vastasi lähes 60 prosenttia globaalin sähkönkulutuksen kasvusta.
Helleaalloilla merkittävä vaikutus rakennusten sähkönkulutukseen
Vuosi 2024 oli maailmanhistorian lämpimin. Maailmanlaajuisesti jäähdytystarvepäiviä (cooling degree days) kertyi 6 % enemmän kuin 2023 ja 20 % enemmän pitkän aikavälin (vuosien 2000–2020) keskiarvoon verrattuna (kuvio 2). Jäähdytystarvepäivien määrä kuvaa sitä, kuinka paljon ja kuinka pitkään ulkolämpötila on ollut niin korkea, että rakennuksia on tarvinnut viilentää. Mitä enemmän jäähdytystarvepäiviä kertyy, sitä suurempi on viilennykseen tarvittava energian määrä. Kiinassa, Intiassa ja Yhdysvalloissa jäähdytystarve kasvoi erityisen voimakkaasti, mikä lisäsi sähkönkulutusta ja energian käyttöä huomattavasti.
IEA (2025) arvioi, että sääilmiöt selittivät noin 15 % maailmanlaajuisen energiankulutuksen kasvusta vuonna 2024. Sähkön ja maakaasun kulutuksen kasvusta sääolosuhteiden osuus oli jopa 20 %. Hiilenkulutuksen kasvu oli kokonaisuudessaan sääolojen syytä, ja sääilmiöiden syyksi laskettiin myös noin puolet maailmanlaajuisista energiaperäisten CO₂-päästöjen kasvusta. (kuvio 2)
Rakennusten osalta energiankulutuksen kasvu johtui paitsi ilmastonmuutoksen aiheuttamista helleaalloista, myös siitä, että rakennuskanta ei ole maailmanlaajuisesti kovinkaan energiatehokasta. Monet rakennukset tarvitsevat yhä suurempia määriä energiaa sisäilman lämpötilan säilyttämiseen miellyttävänä, erityisesti hellepäivien lisääntyessä. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen sekä passiivisen viilennyksen ratkaisujen kehittäminen nousevat entistä tärkeämmiksi tekijöiksi.
Passiiviset viilennyskeinot tarjoavat mahdollisuuden vähentää jäähdytyksen energiankulutusta merkittävästi ilman, että rakennusten käyttäjämukavuudesta tarvitsee tinkiä. Erityisesti ilmaston lämmetessä näiden ratkaisujen merkitys korostuu, kun pyritään hillitsemään kasvavaa sähkönkulutustarvetta. Passiivisia ratkaisuja ovat mm. aurinkosuojaus, ikkunoiden tekniset ominaisuudet, jotka ehkäisevät sisätilan lämpenemistä, yötuuletus sekä rakenteiden termisen massan hyödyntäminen. (Kaakinen, 2020)
Kaupunkien kasvillisuus vähentää lämpökuormaa, parantaa ulkotilojen viihtyisyyttä ja auttaa pienentämään rakennusten jäähdytysenergiantarvetta erityisesti hellejaksojen aikana. (kuva Pixabay, Bev)
Ennusteiden mukaan viilennykseen käytettävä energian määrä voi kaksinkertaistua seuraavien 30 vuoden aikana erityisesti kehittyvissä maissa ja lämpimillä alueilla (International Energy Agency, 2025). Ilman tehokkaita energiaratkaisuja ja esimerkiksi tehokkaampaa passiivisten viilennyskeinojen käyttöönottoa energiankulutuksen kasvu voi muodostaa itseään vahvistavan kierteen, jossa ilmaston lämpeneminen lisää energiankulutusta koko ajan lisää.
Tekoäly ja datakeskukset syövät sähköä hurjasti
Toinen merkittävä ajuri energiankulutukseen oli datakeskusten nopea kasvu. Datakeskusten kapasiteetti kasvoi maailmanlaajuisesti noin 20 prosenttia vuoden aikana. Tekoälyn ja digitaalisten palvelujen laajeneminen lisäsi sähkönkäyttöä edelleen. (International Energy Agency, 2025) Datakeskukset tarvitsevat sähköä sekä laitteiden toimintaan että niiden jäähdytykseen. Tekoälysovellusten, pilvipalveluiden ja kasvavan digitaalisuuden myötä datakeskusten energiantarve voi jatkossa kasvaa vielä huomattavasti, ellei niiden energiatehokkuuteen ja käytettyyn energiantuotantomuotoon kiinnitetä enempää huomiota. Datakeskusten energiankulutusta voidaan vähentää esimerkiksi optimoimalla jäähdytysjärjestelmiä, hyödyntämällä energiatehokkaampia laitteita ja siirtämällä kuormaa dynaamisesti eri sijaintien välillä eli ohjata laskentatehtäviä paikkoihin, jossa sähkön saatavuus on parempi, verkon kuormitus vähäisempää ja tarjolla oleva sähkö puhtaampaa.
Datakeskusten tuottamaa hukkalämpöä voidaan hyödyntää esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa, mikä parantaa kokonaishyötysuhdetta ja vähentää ylimääräistä energiantarvetta. Hyvä esimerkki tästä on Fortumin ja Microsoftin yhteishanke Espoossa ja Kirkkonummella, jossa datakeskusten hukkalämpö kattaa noin 40 % alueen lämmöntarpeesta (AFRY www-sivut). Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) toteuttaman kyselyn mukaan datakeskusten hukkalämmön hyödyntämiselle on kuitenkin myös paljon esteitä, kuten investointien heikko kannattavuus ja se, että lämmöntuotanto ja lämmön tarve eivät kohtaa ajallisesti tai sijainnillisesti. Tämä korostaa tarvetta harkita datakeskusten sijoituspaikkoja huolellisesti, jotta hukkalämmön hyödyntäminen olisi mahdollista ja kannattavaa (Meriläinen, 2021). Granlundin mukaan vain noin 5 % datakeskusten hukkalämmöstä hyödynnetään, (Granlund www-sivut, 2023). Tämä osoittaa, että jo datakeskusten suunnittelussa ja sijoittelua pohdittaessa tulisikin kantaa suurempaa vastuuta siitä, miten keskusten kokonaisenergia voidaan hyödyntää optimaalisesti.
Datakeskukset voisivat tulevaisuudessa hyödyttää enemmän myös sähköverkkojen kuormituksen tasapainotuksessa. Esimerkiksi Google on jo käytännössä siirtänyt ei-kiireellisiä tehtäviä kuormitushuippujen ulkopuolelle, tukien paikallista sähköverkon toimintaa (Mehra, V. & Hasegawa, R., 2023). Rocky Mountain Institute (RMI) puolestaan korostaa, että datakeskusten kyky siirtää laskentatehtäviä ajallisesti ja maantieteellisesti voisi auttaa tasapainottamaan uusiutuvan energian tuotannon vaihteluita (Gorin, A., Zanchi, R. & Dyson, M. 2024).
Uusiutuvat etenevät, mutta eivät riitä pysäyttämään kulutuksen kasvua
IEA:n 2025 raportissa nostettiin esiin myös myönteisiä kehityskulkuja. Uusiutuvat energialähteet ja ydinvoima kattoivat 80 % sähköntuotannon lisäyksestä. Uusiutuvan energian kapasiteetti kasvoi noin 700 gigawattia, mikä on uusi ennätys jo 22. vuotena peräkkäin. Me länsimaalaisetkin, kehittyneissä maissa elävät, onnistuimme pienentämään päästöjä, vaikka talous kasvoi. Lisäksi öljyn osuus globaalista energiankulutuksesta putosi alle 30 prosentin ensimmäistä kertaa sitten 1960-luvun. (International Energy Agency, 2025)
Kokonaisuudessaan sähkönkulutus kasvoi yli 4 %, kasvu oli hieman nopeampaa kuin maailmantalouden kaikkinensa. Koska uusiutuvat energialähteet ja ydinvoima vastasivat suurimmasta osasta sähköntuotannon lisäystä, hillitsi se hieman energiankäytön kasvun vaikutuksia päästöihin. (International Energy Agency, 2025) Vaikka energiankulutus nousi, energiasektorin CO₂-päästöjen kasvu pysyi maltillisena nousten vain 0,8 %. (kuvio 3) Tämä nostaa esiin sähköistymisen edut siinä mielessä, että vaikka kulutus kasvaa, kasvaa se suhteessa enemmän kuin päästöt, mutta samalla herättää huolen: suunta on edelleen nouseva.
Kulutuksen hillitseminen on avain päästöjen vähentämiseen
Puhtaan energian tuotannon lisääntyminen on mahdollistanut päästöjen kasvun hidastumisen. Kokonaispäästöjen taso on kuitenkin edelleen valtava, eikä se ole kääntynyt laskuun, koska kokonaisenergiankulutuksen määrä kasvaa nopeammin kuin uusiutuvia otetaan käyttöön. Pelkkä uusiutuvan energian tuotanto ei siis riitä.
Myöskään uudet teknologiat, kuten hiilensidonta, eivät ratkaise ongelmaa, sillä jatkuvasti kasvavaa energiankulutusta on entistä vaikeampi kompensoida. Esimerkiksi nykyinen hiilensidontainfrastruktuuri on hyvin pieni verrattuna siihen mittakaavaan, jota tarvittaisiin kasvavien päästöjen hallitsemiseksi. Infrastruktuurin nopea laajentaminen vaatisi mittavia investointeja ja uuden rakentamista (International energy forum, 2021), mikä puolestaan lisäisi entisestään energiantarvetta ja materiaaleihin liittyviä päästöjä.
Pitkällä aikavälillä tärkein ja merkittävin ratkaisu on kulutuksen kasvun hillitseminen ja energiatehokkuuden radikaali parantaminen. Tämä nostaa esiin tärkeän kysymyksen: miten jatkossa hillitään kulutuksen kasvua? Pelkkä puhtaamman tuotannon lisääminen ei enää riitä. Tarvitaan rohkeampaa keskustelua siitä, miten vähennämme itse energiankulutusta. Keinoja on jo olemassa, mutta halutaanko niitä todella käyttää ja halutaanko niistä myös maksaa?
Milloin asetamme aidon hinnan päästöjen aiheuttamille pitkäaikaisille ongelmille ja biodiversiteetin köyhtymiselle?
Blogitekstin globaalit energiankulutustiedot pohjautuvat IEA:n maaliskuussa 2025 julkaisemaan Global Energy Review 2025 -raporttiin, joka antaa kuvan viime vuodesta energiasektorilla. Lue raportti täältä: Global Energy Review 2025
Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.
Satakuntalainen ratkaisumalli rakennushankkeen hiilijalanjäljen optimoimiseksi – RAKSU -hanke on alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen (AKKE) -rahoituksella tuettu hanke, jossa etsitään keinoja rakennuksen hiilijalanjäljen optimoimiseen. Tavoitteena on tuoda vähähiilisyys kokonaisvaltaisena ratkaisuna rakennuksen suunnitteluvaiheeseen ja edelleen lisätä vähähiilisen rakentamisen toimintaedellytyksiä Satakunnassa.
Lähteet:
AFRY. (n.d.). Datakeskusten hukkalämmöt talteen Fortumin kaukolämmöksi. Haettu 28.4.2025, osoitteesta https://afry.com/fi-fi/projektit/datakeskusten-hukkalammot-talteen-fortumin-kaukolammoksi
Google. (2023). Supporting power grids with demand response at Google data centers.Google Cloud. Haettu 28.4.2025, osoitteesta https://cloud.google.com/blog/products/infrastructure/using-demand-response-to-reduce-data-center-power-consumption
Granlund. (2024). Datakeskusten hukkalämmöissä piilee huikea potentiaali. Haettu 28.4.2025, osoitteesta https://www.granlund.fi/uutinen/datakeskusten-hukkalammoissa-piilee-huikea-potentiaali/
International Energy Agency. (2025). Global energy review 2025. IEA. https://iea.blob.core.windows.net/assets/5b169aa1-bc88-4c96-b828-aaa50406ba80/GlobalEnergyReview2025.pdf
International Energy Forum. (2021). Creating Demand For Captured Carbon: The Unsolved Puzzle. IEF. https://www.ief.org/news/creating-demand-for-captured-carbon-the-unsolved-puzzle
Kaakinen, H. (2020). Henri Kaakinen Passiivisten jäähdytysmenetelmien vaikutukset pientalon sisäolosuhteisiin (YAMK-opinnäytetyö, Metropolia ammattikorkeakoulu). Theseus. https://www.theseus.fi/handle/10024/337837
Rocky Mountain Institute. (2024). How data centers can set the stage for larger loads to come. RMI. Haettu 28.4.2025, osoitteesta https://rmi.org/how-data-centers-can-set-the-stage-for-larger-loads-to-come/
Suomen ympäristökeskus. (2023). Hukka- ja ympäristölämmön hyödyntäminen kaukolämpöverkoissa. Kooste Suomen Ympäristökeskuksen keväällä 2021 toteuttaman kyselyn tuloksista. Hiilineutraalisuomi.fi. Haettu 28.4.2025, osoitteesta https://www.hiilineutraalisuomi.fi/download/Kooste_ymparisto_ja_hukkalampokyselyn_tuloksista_pdf/d5f0c30f-9df3-4cad-9c61-4abb1eed87df/167558