Milla Syväoja
Asuinkerrostalojen energiatehokkuuden parantamisessa lähdetään liikkeelle senhetkisen käytön sekä laitteiden ja järjestelmien toimivuuden tarkastelulla. Tämän jälkeen lähdetään miettimään mahdollisia energiainvestointeja. Tarkastelussa käydään läpi ilmanvaihto, lämmitysjärjestelmät, sisälämpötilat, mahdolliset lämpöpumput, vedenkäyttö, sulanapidot ja valaistus. Rikkoutuneet laitteet ja säädöt laitetaan kuntoon sekä kehitetään malli, jonka avulla voidaan jatkossa seurata, että järjestelmät toimivat ja ovat energiatehokkaita. Yleisiä energiainvestointeja asuinkerrostaloissa ovat ilmanvaihdon kehittäminen, lisäeristäminen, lämpöpumppujen ja/tai aurinkopaneelien sekä akustojen hankkiminen. Lisäksi kehitetään rakennusautomaatiota ja siten parannetaan myös energiamarkkinoiden kysyntäjoustoa.
Yhtenä käytännön esimerkkinä on historiallisesti merkittävä Porin kauppatorin laidalla sijaitseva kerrostalo Rojohoppe. Kohteessa tehtiin mittava energiatehokkuusremontti, joka valmistui joulukuussa 2024. Varsinkin isomman luokan energiatehokkuusremontit vaativat paljon tietotaitoa ja Rojohoppessakin käytettiin konsulttia apuna suunnittelussa. Ennen varsinaisten töiden alkua kartoitettiin muun muassa se, että mihin kaikkeen energiaa kuluu ja mietittiin, mitä pitkän tähtäimen suunnitelmassa (PTS) on tulossa eli mitä kaikkea muuta kannattaa samalla remontin yhteydessä tehdä.
Rojohoppe on rakennettu vuonna 1963 ja silloin rakennus lämpeni hiilellä. Vuosien saatossa on vaihdettu ensin öljyyn ja sitten kaukolämpöön. Hiilen poltto on vaatinut paljon tilaa, joten sen ansiosta rakennuksessa on hyvät tilat uusille järjestelmille. Myös 30 metristä piippua pystytiin hyödyntämään. Tiloihin tulikin paljon uutta tekniikka, sillä remontin yhteydessä hankittiin niin aurinkokeräimiä kuin -paneeleitakin ja esimerkiksi lämpöpumput, jäteveden lämmöntalteenotto, autolatauskeskus sekä valvontajärjestelmä.
Korjaushanke oli pitkä, mutta budjetti ylittyi kuitenkin vain hyväksyttävän määrän. Ylittymiseen vaikutti muun muassa se, että tehtiin ennakoivia töitä, kuten lämpöikkunoiden asentaminen liiketiloihin. Pelastuslaitos vaati myös, että aurinkojärjestelmän tuli olla kokonaan itsekantava. Remontin seurauksena energialuokka parani ja kaukolämmön kulutus laski huomattavasti. Uusien järjestelmien myötä sähkönkulutus taas nousi. Kulunut talvi oli haasteellinen säätöjen kannalta, joten vielä on liian varhaista tehdä tarkempaa analyysia.
Kunhan sisäilman lämpötila on saatu säädettyä kohdilleen, asukkaiden tyytyväisyyden sisäilmaolosuhteisiin voinee varmasti ajatella paranevan. Hankkeen yhteydessä vaihdettiin patteriventtiilit ja -termostaatit, tehtiin tasapainotus sekä säätö, ilmanvaihtokanaviin tehtiin perusteellinen nuohous ja ilmamäärät säädettiin. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan mukaan kommunikointi asukkaiden kanssa on erityisen tärkeää tällaisen remontin yhteydessä ja taloyhtiössä on pidetty heille useampi tiedotustilaisuus korjaushankkeeseen liittyen. Korjaushankkeeseen saatiin ARA-avustusta ja muilta osin remontti on tarkoitus rahoittaa energiatehokkuustoimilla saavutetuilla säästöillä.
Sähköntuotanto ja sähkömarkkinat ovat suuressa murroksessa. Energiamurroksen myötä on siirrytty yhä enenevissä määrin sääriippuvaisiin tuotantomuotoihin. Samalla on kasvanut tarve sähkön kulutusjoustolle ja sitä myötä myös sähkön varastointiratkaisuille. Teollisuudessa on jo paljon käytössä sähköakkuja, mutta pikkuhiljaa markkinoille on tulossa vaihtoehtoja myös kotitalouksille.
Ennen akkujen hankintaa on hyvä miettiä, että mitkä ovat käyttökohteet ja -tarkoitus, haluttu kapasiteetti, teho, akkuteknologia ja operaattori. Tärkeää on huolehtia myös turvallisuudesta ja varmistaa, että akut ovat CE-merkittyjä eli ne täyttävät EU:n direktiivien ja asetusten olennaiset vaatimukset. Lisäksi sopimusteknisiin asioihin on hyvä kiinnittää huomiota eli mitä pakettiin kuuluu, onko palvelu läpinäkyvää ja miten toimii käytön allokointi eri tarkoituksiin. Sähköakkuja voidaan käyttää varavirtana, uusiutuvan energian omakäytössä, sähkökaupankäyntiin ja reservinä sähkömarkkinoille. Suurin hyöty saadaan, kun akustolla on useita käyttökohteita ja käyttöä optimoidaan. Jos kyseessä on hieman isompi järjestelmä kuin kotitalous, sitä voi mahdollisesti tarjota reservimarkkinoille. Fingrid ylläpitää listaa aggregaattoreista eli reservitoimittajista, joiden kanssa on tehty sopimus. Suunnitellessa akkujärjestelmää on selvitettävä myös sähköyhtiöltä sähköverkkoon liittämiseen liittyvät vaatimukset.
Sähköakut voidaan nähdä positiivisena asiana, koska ne vähentävät sähköverkon kapasiteetin kasvattamisen tarvetta ja tasapainottavat sähköverkkoa. Isossa kuvassa on kuitenkin hyvä pohtia akkuvarastoinnin kasvattamisen tarvetta tarkkaan etenkin, jos ajatellaan ympäristönäkökulmaa ja kilpailevia vaihtoehtoja. Esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa on monin paikoin otettu käyttöön sähkökattiloita ja siten saatu kaukolämmön hiilijalanjälkeä pienennettyä. Sähkökattiloiden lisäksi kaukolämmössä on lisätty hukkalämpöjen hyödyntämistä ja esimerkiksi savukaasujen lämmöntalteenottoa. Jatkossa energiantuotannossa pohditaan kysymyksiä, kuten mikä on CHP:n eli sähkön ja lämmön yhteistuotannon tulevaisuus ja miten datakeskuksien toiminnasta syntyvä hukkalämpö saadaan hyödynnettyä? Energiantuotannossa on siirrytty keskitetyistä ratkaisuista hajautettuihin tuotantomuotoihin. Tulevaisuudessa saattaa syntyä enemmän myös erilaisia energiayhteisöjä.
Rojohoppessakin on mietitty sähköakkuja, mutta niistä ei ollut vielä tarpeeksi tietoa saatavilla. Koska sähkönkulutus kasvoi korjaushankkeen myötä, kaikki tuotettu sähkö kulutetaan joka tapauksessa tällä hetkellä itse.
Maailmantilanne ja se, että tällä hetkellä ei enää ARA-avustuksia ole saatavilla, on vähentänyt suunnitelmia energiatehokkuustoimista. Rojohoppessakaan ei ilman ARA-avustusta olisi todennäköisesti toteutettu niin mittavaa korjaushanketta. Viime vuoden toukokuussa astui voimaan EU:n säätämä uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ja sen kansallinen toimeenpano on parhaillaan käynnissä. Nähtäväksi jää tuleeko sen mukana jonkinlaisia avustuksia.
Blogiteksti kirjoitettiin Satakunnan ammattikorkeakoululla huhtikuussa järjestetyn energiatehokkuusaamupäivän pohjalta EU-rahoitteisessa RAKSU-hankkeessa. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Raksu-hanke, SAMK, Pori Energia Oy, Satakunnan Isännöitsijäyhdistys ry sekä Energiaviraston alueellisen energianeuvonnan rahoituksella energianeuvontaa tekevä Sweco. Aiheena oli asuinkerrostalojen energiatehokkuus ja vähähiilisyys, sähköakut, energiantuotanto ja -järjestelmät sekä SAMKissa tehtävä vähähiiliseen rakentamiseen liittyvä tutkimustyö. Tapahtuma oli suunnattu erityisesti taloyhtiöille, isännöitsijöille sekä rakennus-, LVI- ja energia-alan opiskelijoille.
Satakuntalainen ratkaisumalli rakennushankkeen hiilijalanjäljen optimoimiseksi – RAKSU-hanke on alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen (AKKE) -rahoituksella tuettu hanke, jossa etsitään keinoja rakennuksen hiilijalanjäljen optimoimiseen. Tavoitteena on tuoda vähähiilisyys kokonaisvaltaisena ratkaisuna rakennuksen suunnitteluvaiheeseen ja edelleen lisätä vähähiilisen rakentamisen toimintaedellytyksiä Satakunnassa.
Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajalla.