Nordbygg-messumatka Tukholmaan

Milla Syväoja, Sanna Lindgren
Kuvat: MillaSyväoja

Satakunnan ammattikorkeakoulun Rakennus- ja LVI-Tekninen Kilta ry järjesti yhdessä sponsoreiden kanssa rakennuspuolen opiskelijoille jo perinteeksi muodostuneen matkan Nordbygg-messuille Tukholmaan huhtikuun lopussa. Mukana oli myös osa matkan sponsoreista. Menomatkalla sponsoreiden edustajat järjestivät oppilaille tilaisuuden, jossa he esittelivät niin edustamiaan yrityksiä kuin uramahdollisuuksia. Muun muassa Kojan Markku Eskola sekä Chillerin Tomi Niiranen kertoivat omat uratarinansa ja kuinka he ovat päätyneet nykyiseen työpaikkaansa. Heidän lisäkseen matkassa mukana olivat myös Markku Vehanen Orakselta, Markus Holm ja Mikko Sillanpää Porin EKO-Rakennukselta sekä Nicklas Dahlberg ja Tommi Piittala Magicad Groupilta. Myös Mikko Nissilä Satakunnan LVI-yhdistyksestä oli mukana ja kertoi tilaisuudessa heidän toiminnastaan.

Matkustimme messuille laivalla, joka saapui Värtanin terminaaliin messupäivän aamuna. Satamassa näytti olevan meneillään monenlaista rakentamista. Uusi terminaali oli valmistunut 2016 ja alueelle on suunnitteilla muun muassa uusia asuntoja, toimistotiloja ja puistoja. Södra Värtahamnen – Stockholms stad (vaxer.stockholm) Kävelysiltaa pitkin kävelimme lähimmälle Tunnelbana-asemalle Gärdetiin.

Gärdetin asemalta matkasimme maanalaisella T-Centraleniin, josta jatkoimme junalla messukeskuksen läheisyydessä sijaitsevalle Älvsjön asemalle.

Nordbygg on yksi pohjoismaiden suurimmista rakennusalan tapahtumista ja se järjestetään joka toinen vuosi Tukholmassa. https://www.nordbygg.se/ Messuilla oli näytteilleasettajia niin Ruotsista kuin muistakin pohjoismaista. Myös esimerkiksi Puolasta oli 30 yrityksen koalitio, Alankomaista heidän Ruotsin suurlähetystönsä ja Latviasta investointi- ja kehitysvirasto esittelemässä maidensa rakennussektoria.

Messuilla oli myös useampi esiintymislava, joissa teemana oli rakennusalan ajankohtaiset aiheet sekä tulevaisuudennäkymät.

Perjantai oli messujen päätöspäivä, joten missään kohtaa ei päässyt syntymään ruuhkaa ja tapahtumassa oli rento tunnelma. Näytteilleasettajat olivat järjestäneet kävijöille erilaisia kilpailuja, tarjolla oli esimerkiksi mini- ja frisbeegolfia.

LVI-tekniikan opiskelijalle messuilla oli paljon koettavaa. Parasta oli päästä lähietäisyydeltä näkemään tuotteita ja ratkaisuja pintaa syvemmältä. EU:n energiatehokkuusvaatimusten kiristymisen huomasi myös messuilla. Useilla pisteillä oli esillä monenlaisia maalämpöpumppuratkaisuja ja erityisesti huomio kiinnittyi erilaisiin aurinkopaneeliratkaisuihin. EU:han haluaa energiatehokkuusdirektiivillään lisätä tulevaisuudessa erityisesti aurinkoenergian käyttöä rakennuksissa.

Esillä oli paljon ratkaisuja energiatehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen kiinteistön ylläpitämiseen. Tarjolla oli muun muassa älykkäitä automaatiojärjestelmiä ja erilaisia sovelluksia esimerkiksi energiankulutuksen optimointiin. Näytteillä oli myös työn suunnitteluun, ajanhallintaan ja materiaalivirtojen seurantaan liittyviä sovelluksia.

Ruotsin LVI-museon osastolla esiteltiin myös alan historiaa. Vuosien aikana käytettyjä LVI-teknisiä tuotteita ja muun muassa vesikalusteita havainnollistettiin niin kuvin kuin näytteillä olevien esineiden kautta. Muun muassa kuvassa olevan vesiklosetin takaosa oli avattu, jotta messuvierailijat pääsivät kurkistamaan, millaista tekniikkaa pytyn vetämiseen on ennen muinoin vaadittu.

Vaikka messuilla pääosassa oli enimmäkseen tekniikka, jonkin verran oli myös sisustamisesta kiinnostuneille nähtävää. Kylpyhuonetoimittaja Macro Design Oy:n osastolla oli näytillä suomalaisen Woodion puukomposiitista valmistetut altaat.

Tulevaisuutta on varmasti erilaisten robottien käyttäminen apuna niin rakentamisvaiheessa kuin kiinteistön ylläpidossa. Karelics Oy:n ohjaussysteemillä varustettu Spot oli nopea ja ketterä liikkeissään.

Työturvallisuuteen liittyvät asiat olivat myös laajasti esillä. Mielenkiintoista oli muun muassa, kun yhdellä pisteellä oli mahdollisuus päästä kokeilemaan turvavaljaiden tuntumaa roikkumalla noin 5 metrin korkeudessa ilmassa.

Näytillä oli paljon erilaisia työn tekoa helpottavia työkaluja ja apuvälineitä. Hilti esimerkiksi esitteli osastollaan pitkäkestoiseen ja toistuvaan työskentelyyn suunniteltua työkalujen tasapainottajaa.

Rakennusten hiilijalanjäljen laskentaan perehtyneelle yksi mielenkiintoinen yksityiskohta oli Sievin Jalkine Oy:n laskemat hiilijalanjäljet turvajalkineillensa. Satakunnan ammattikorkeakoulussa on vähähiiliseen rakentamiseen liittyvissä hankkeissa arvioitu rakennusten elinkaaren hiilijalanjälkiä ja tulokset ovat olleet noin 12–20 kgCO₂e lämmitettyä nettoneliömetriä kohden vuodessa, kun laskenta-aika on 50 vuotta. Kuten kuvasta näkyy, turvajalkineiden hiilijalanjälki on välillä 12–20 kgCO₂e kenkäparia kohden eli voinee siis todeta, että myös työvaatetuksen osuus päästöistä on merkittävä. Lukemia ei kuitenkaan voi suoraan verrata toisiinsa ja kuten rakennuksissa, myös jalkineissa on tärkeää tarkastella vaikutuksia ilmastoon suhteessa niiden koko elinkaareen ajan eli aina raaka-aineiden valmistuksesta tuotteen käytön jälkeiseen aikaan asti.

Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.