Osa ½: Katsaus eri kaupunkien rakennusjärjestysten vaatimuksiin vanhan rakentamis- ja maankäyttölain ollessa voimassa.
Mari Kujala 20.12.2024
Rakentamislain uudistuksesta ja rakentamisen lupakynnyksen pienenemisestä on uutisoitu paljon kuluneen syksyn aikana. Tämän blogitekstin kirjoittamishetkellä on voimassa vielä vanha maankäyttö- ja rakentamislaki, joka on säädellyt rakentamista Suomessa jo yli 20 vuoden ajan. Tuona aikana rakentaminen ja sen toimintaympäristö on muuttunut Suomessa merkittävästi. Maankäyttö- ja rakentamislain uudistus on ollut vireillä jo vuosia. Eduskunta hyväksyi alun perin jo viime hallituskaudella eli vuonna 2023 uuden rakentamislain. Uuden hallitusohjelman myötä rakentamislakiin on tehty muutoksia ja ns. rakentamislain korjaussarja oli lausunnoilla alkuvuonna 2024. Korjattu rakentamislaki tulee voimaan 1. tammikuuta 2025. (Ympäristöministeriön www-sivut, 2024) Uusi rakentamislaki tuo ilmastonmuutoksen torjunnan kattavasti osaksi rakentamisen lainsäädäntöä ja vauhdittaa kiertotaloutta. Lainsäädännön kautta tulee jatkossa uusia kiristyneitä vaatimuksia myös rakennusten energiatehokkuuteen. Näin ollen voidaan ajatella, että uuden lainsäädännön kautta tulevat kiristyneet ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet voivat lisätä entisestään pienten aurinkosähköjärjestelmien rakentamista ja kuluttajien kiinnostusta aurinkosähköjärjestelmiin.
Tällä hetkellä voimassa olevan maankäyttö ja rakentamislain 125 § mukaan ”Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen.” Lisäksi lain 126 § mukaan ” Rakennusluvan sijasta rakentamiseen voidaan hakea toimenpidelupa sellaisten rakennelmien ja laitosten, kuten maston, säiliön ja piipun pystyttämiseen, joiden osalta lupa-asian ratkaiseminen ei kaikilta osin edellytä rakentamisessa muutoin tarvittavaa ohjausta.” (Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132, 1999) Vielä vuoden 2024 loppuun asti voimassa oleviin säädöksiin voi tutustua tarkemmin Finlexin sivuilla. Näin ollen voidaan todeta yleisellä tasolla, että aurinkosähköjärjestelmän asentaminen pientaloon ei vaadi lupaa rakennusvalvontaviranomaiselta. Asiaa on kuitenkin syytä tutkia vielä hieman tarkemmin…
Rakentamista ohjataan myös kuntien rakennusjärjestyksellä. ”Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestyksen määräykset eivät saa olla maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuuttomia. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä, suunnittelutarvealueen määrittelemistä sekä muita niihin rinnastettavia paikallisia rakentamista koskevia seikkoja.” (Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132, 1999)
Eri kaupungeissa eri ohjeistuksia omakotitalojen aurinkosähköjärjestelmien rakentamiseen
Palosuojelurahaston ja STEK ry:n rahoittaman AURISKI-hankkeen kautta laadittiin SAMK:ssa vuonna 2024 selvitys neljän eri kaupungin (Pori, Turku, Tampere ja Helsinki) rakennusjärjestyksistä ja kaupungin omista ohjeista liittyen aurinkosähköjärjestelmien asennukseen pientaloihin.
Porin kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan toimenpidelupaa ei tarvita lappeensuuntaisen aurinkokeräimen asentamiseen katon harjaa ylittämättä. Huomioitavaa on kuitenkin, että suojelukaava-alueilla ja kaupunkikuvallisesti merkittävillä alueilla asiaa on tarkasteltava erikseen. (Porin kaupungin rakennusjärjestys, 2021)
Turun kaupungin rakennusjärjestys noudattelee aurinkosähköjärjestelmien asennuksessa samaa linjaa Porin kanssa eli aurinkopaneelin tai -keräimen asentaminen ei vaadi toimenpidelupaa, paitsi silloin, jos se liittyy suojeltuun ympäristöön tai kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaaseen rakennukseen. (Turun kaupungin rakennusjärjestys, 2024)
Tampereen kaupungilla on oma ohje Tekniset asennukset julkisivuissa. Ohje ottaa kantaa aurinkoenergiajärjestelmien eli aurinkopaneelien, -kennojen ja -keräimien asennukseen. ”Hankkeeseen ryhtyvä vastaa rakenteiden turvallisuuteen ja terveellisyyteen sekä teknisiin ominaisuuksiin liittyvistä seikoista. Aurinkoenergiajärjestelmän suunnittelussa, toteutuksessa, käytössä ja huollossa on paloturvallisuusnäkökohtien vuoksi noudatettava pelastuslaitosten kumppanuusverkoston laatimaa aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuusohjetta. Järjestelmän asentamiselle tulee aina olla kiinteistön omistajan tai haltijan lupa. Naapureita tulee tiedottaa hankkeesta. Järjestelmä tulee suunnitella rakennuksen luonteeseen ja kaupunkikuvaan soveltuviksi. Paneelin tai keräimen pinta ei saa aiheuttaa häiriötä tai häikäisyä esim. asuntoihin, työpaikoille tai liikennealueille. Mikäli järjestelmä ei täytä ulkoasultaan kohtuullisia vaatimuksia tai ei muutoin sovellu ympäristöön, tai se aiheuttaa olennaista haittaa naapureille tai liikenteelle, rakennusvalvontaviranomainen voi velvoittaa kiinteistön haltijan purkamaan järjestelmän tai muuttamaan sitä.” (Tampereen kaupungin www-sivut, 2024)
Tampereen kaupungin ohjeen mukaan aurinkoenergiajärjestelmän saa pientalossa asentaa ilman toimenpidelupaa silloin, kun paneelit ja -keräimet sijoitetaan pihanpuoleiselle katon lappeelle ja paneelit ja -keräimet asennetaan lappeen suuntaisesti ja suorakaiteen muotoiseen kokonaisuuteen siten, etteivät kiinnitysrakenteet jää häiritsevästi näkyviin ja paneelien kehysrakenteet ovat saman sävyiset kuin paneelit. (Tampereen kaupungin www-sivut, 2024) Kun em. Tampereen kaupungin ohjetta tarkkaan lukee, voidaan siitä siis todeta, että pientaloissakin pitäisi hakea toimenpidelupa aurinkoenergiajärjestelmään silloin, jos paneelit asentaa kadun puoleiselle lappeelle. Lisäksi ohjeessa mainitaan, että hankkeesta pitäisi aina tiedottaa naapureille.
Myös Helsingin kaupungilla on oma ohje Tekniset laitteet ja järjestelmät julkisivuilla ja vesikatolla. Ohjeen mukaan pientaloissa aurinkokeräimet tulee lähtökohtaisesti sijoittaa pihanpuoleisille katon lappeille tai piharakennusten katolle, jos se valoisuuden kannalta on mahdollista. Aurinkokeräimen, poistoilmalämpöpumpun, jäähdytyslaitteen ulkoyksikön tai muun teknisen laitteen asentamiseen tulee aina olla kiinteistön omistajan tai haltijan lupa. (Helsingin kaupungin ohje: Tekniset laitteet ja järjestelmät julkisivuilla ja vesikatolla, 2020)
Helsingin kaupungin ohjeen mukaan aurinkokeräimien pinta ei saa aiheuttaa häiriötä tai häikäisyä esim. asuntoihin, työpaikoille tai liikennealueille. Aurinkokeräimet tulee aina koota yhtenäisiksi ja hallituiksi kokonaisuuksiksi. Aurinkokeräimet kannattaa sijoittaa niin, että ne muodostavat mahdollisimman litteän katon suuntaisen kentän, joka ei piirry katon omien muotojen ulkopuolelle eikä nouse harjan yläpuolelle alhaaltakaan katsottuna. Aurinkopaneelien teknisestä toimivuudesta ja turvallisuudesta, sekä vesikaton kantavuudesta vastaa kiinteistön omistaja. Erityisesti on huomioitava sähkö- ja paloturvallisuus. (Helsingin kaupungin ohje: Tekniset laitteet ja järjestelmät julkisivuilla ja vesikatolla, 2020)
Em. selvityksessä käytetyt aurinkosähköjärjestelmää kuvaavat termit on otettu suoraan eri kaupunkien rakennusjärjestyksistä ja ohjeista. Tästä voidaan todeta, että aurinkosähköjärjestelmistä käytetään rakennusjärjestyksissä ja ohjeissa todella monenlaisia nimityksiä, joka omalta osaltaan hankaloittaa ohjeiden tulkintaa, varsinkin silloin, kun aurinkosähköjärjestelmää rakennuttaa maallikko pientaloon. Selvityksen kautta voidaan todeta, että yleensä kaupungeissa ei normaalisti vaadita rakennusvalvontaviranomaisen lupaa aurinkosähköjärjestelmän asentamiseen pientaloon. Eri kuntien ohjeet ovat kuitenkin todella erilaisia, eikä niissä kaikissa ole erikseen ohjeita aurinkosähköjärjestelmien asentamiseen liittyen.
Uuden rakentamislain voimaantulon myötä myös kuntien rakennusjärjestyksiä todennäköisesti tullaan uudistamaan. Rakentamislain luonnoksen mukaan toimenpidelupa olisi poistumassa ja jatkossa olisi enää yksi rakentamislupa. Tarkoitus muutoksilla on esim. keventää hallinnollista taakkaa ja byrokratiaa. (Ympäristöministeriön www-sivut, 2024) Myös tämä saattaa tuoda muutoksia siihen, vaaditaanko pientalon aurinkosähköjärjestelmän asennukseen jatkossa asiointia rakennusvalvontaviranomaisen kanssa vai ei, koska jatkossa ei olisi enää ns. kevyempää lupamallia vaan ainoastaan yksi rakentamislupa.
Kevään 2025 aikana tehdään uusi kirjallisuusselvitys siitä, ovatko eri kaupunkien ohjeet muuttuneet liittyen aurinkosähköjärjestelmän asentamiseen pientaloon uuden rakentamislain tultua voimaan. Yllä olevassa blogitekstissä pohdittiin ainoastaan eri kaupunkien vaatimuksia omakotitalon aurinkosähköjärjestelmän rakentamisen luvanvaraisuudesta yleisellä tasolla. Todella tärkeää on muistaa järjestelmän tilaajan eli rakennuttajan vastuu siitä, että omakotitaloon asennettava aurinkosähköjärjestelmä on turvallinen ja täyttää kaikki järjestelmälle asetetut tekniset ym. vaatimukset.
Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajalla.
Lähteet:
Helsingin kaupungin ohje: Tekniset laitteet ja järjestelmät julkisivuilla ja vesikatolla. (2020). https://www.hel.fi/static/rakvv/ohjeet/Ilmalampopumpun_ja_jaahdytyslaitteen_asennus.pdf
Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132. (5. 11 1999). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132#L1P14-2
Porin kaupungin rakennusjärjestys. (2021). https://cms.pori.fi/uploads/sites/2/2022/10/rakennusjarjestys_31122020.pdf
Tampereen kaupungin www-sivut. (2024). https://www.tampere.fi/asuminen-ja-rakentaminen/rakenna-ja-korjaa/rakentamisen-luvat-valvonta-ja-tietopalvelu/tekniset-asennukset-julkisivuissa
Turun kaupungin rakennusjärjestys. (2024). https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/turun_kaupungin_rakennusjarjestys_1.2.2024.pdf
Ympäristöministeriön www-sivut. (7. 11 2024). https://ym.fi/rakentamislaki