Osa 2/2: Kun uusi rakentamislaki tuli voimaan tämän vuoden alussa
Mari Kujala
Aurinkosähköjärjestelmät kiinnostavat yhä useampaa pientalon omistajaa. Erityisesti vuonna 2022 alkanut ostosähkön hinnan nousu loi suuremman kiinnostuksen aurinkosähköjärjestelmän hankkimiseen pientaloon. Aurinko on ylivoimaisesti merkittävin energiaresurssimme. Auringosta maan pinnalle Suomessa kohdistuva vuotuinen kokonaissäteilyenergia vastaa noin 2400-kertaisesti vuosittain käytettävää primäärienergiamäärää. Aurinkoenergian laajamittaista hyödyntämistä haittaa kuitenkin sen epätasainen ajallinen ja paikallinen jakautuminen. Kasvihuonepäästöjen hillitsemiseksi on välttämätöntä korvata fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla ja muilla vähähiilisillä energialähteillä. Aurinkosähkö pienentääkin kiinteistön ostoenergian tarvetta. (Rakennustieto, 2019)
Samaan aikaan kun aurinkosähköjärjestelmät ovat yleistyneet pientaloissa, on tärkeää kiinnittää enemmän huomiota järjestelmien oikeanlaiseen asentamiseen ja siihen, että aurinkosähköjärjestelmä täyttää myös kaikki sähköturvallisuuteen ja paloturvallisuuteen liittyvät vaatimukset. Aurinkosähköjärjestelmien erityispiirteenä ovat voimaloiden keskimääräisesti pieni yksikkökoko ja näin ollen suuri määrä yksittäisiä, monin yksityiskohdin toisistaan eroavia järjestelmätoimituksia. Monesti isoihin voimalaitoksiin verrattuna kyseessä on myös poikkeava tilaaja – urakoitsija -asetelma, kun ilman alan asiantuntijuutta toimiva pientalon omistaja tilaa laajuudeltaan varsin pienen toimituksen alalla toimivalta yritykseltä. Yrityksellä taas saattaa olla pitkä kokemus sähkö- tai rakennusalalta, mutta ei välttämättä kokemusta aurinkosähköjärjestelmien erityispiirteistä.
Vuoden 2025 alusta tuli voimaan uusi rakentamislaki. Uusi rakentamislaki tuo ilmastonmuutoksen torjunnan kattavasti osaksi rakentamisen lainsäädäntöä ja vauhdittaa kiertotaloutta. Lainsäädännön kautta tulee jatkossa uusia kiristyneitä vaatimuksia myös rakennusten energiatehokkuuteen. (Ympäristöministeriön www-sivut, 2025) Näin ollen voidaan ajatella, että uuden lainsäädännön kautta tulevat kiristyneet ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet voivat lisätä entisestään pienten aurinkosähköjärjestelmien rakentamista ja kuluttajien kiinnostusta aurinkosähköjärjestelmiin. Vanhan Maankäyttö- ja rakennuslain ollessa voimassa oli olemassa kaksi eri lupatasoa eli rakennuslupa ja toimenpidelupa. Uuden rakentamislain tultua voimaan toimenpidelupa poistui rakentamisen luvista ja jatkossa on enää yksi rakentamislupa. Muutoksella kevennettiin hallinnollista taakkaa ja byrokratiaa. (Ympäristöministeriön www-sivut, 2025)
Eri kaupungeissa eri ohjeistuksia omakotitalojen aurinkosähköjärjestelmien rakentamiseen
Rakentamista ohjataan myös kuntien rakennusjärjestyksellä. ” Kunnassa on oltava rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla. Rakennusjärjestyksessä voidaan antaa paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestyksen määräykset eivät saa olla kiinteistönomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuuttomia. Rakennusjärjestyksessä olevaa määräystä ei saa soveltaa, jos yleis- tai asemakaavassa taikka Suomen rakentamismääräyskokoelmassa julkaistussa määräyksessä määrätään asiasta toisin. ” (Rakentamislaki 751/2023, 2023)
Rakentamista säätelee myös ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta 848/2017. Seuraavassa ei oteta kantaa lain tai asetuksen määräyksiin, vaan tutkitaan eri kuntien rakennusjärjestysten vaatimuksia aurinkosähköjärjestelmien rakentamiseen. Palosuojelurahaston ja STEK ry:n rahoittaman AURISKI-hankkeen kautta laadittiin SAMK:ssa alkuvuonna 2025 selvitys neljän eri kaupungin (Pori, Turku, Tampere ja Helsinki) rakennusjärjestyksistä ja kaupungin omista ohjeista liittyen aurinkosähköjärjestelmien asennukseen pientaloihin. Selvitys tehtiin sen jälkeen, kun uusi rakentamislaki oli tullut voimaan.
Porin kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan toimenpidelupaa ei tarvittu lappeensuuntaisen aurinkokeräimen asentamiseen katon harjaa ylittämättä. Huomioitavaa on kuitenkin, että suojelukaava-alueilla ja kaupunkikuvallisesti merkittävillä alueilla asiaa oli tarkasteltava erikseen. (Porin kaupungin rakennusjärjestys, 2021) Porissa oli maaliskuussa 2025, jolloin selvitys tehtiin, edelleen voimassa vanha rakennusjärjestys.
Maaliskuun 2025 alussa Turussa tuli voimaan uusi rakennusjärjestys. Uuteen rakennusjärjestykseen on hyvin kirjoitettu se, että vaikka aurinkosähköjärjestelmien rakentaminen pientaloissa ei ole luvanvaraista, pitää silti noudattaa kaikkia asiaan liittyviä lakeja ja määräyksiä. ”Vaikka toimenpiteen toteuttaminen ei vaadi lupaa, niin rakentamisessa on noudatettava voimassa olevan asemakaavan määräyksiä, asemakaavoittamattomalla alueella yleiskaavan määräyksiä ja kyseiseen rakentamiseen liittyviä säännöksiä. Rakennushankkeeseen ryhtyvällä on selonottovelvollisuus asemakaavassa ja asemakaavoittamattomalla alueella yleiskaavassa säilytettäviksi osoitettujen rakennusten arvokkaiden ominaispiirteiden säilymiseen oleellisesti vaikuttavista asioista.” (Turun kaupungin rakennusjärjestys, 2025)
Tampereen kaupunki on päivittänyt ohjeitaan vastaamaan uutta rakentamislakia. Uudessa teknisiin järjestelmiin liittyvässä ohjeessa todetaan seuraavaa: ” Hankkeeseen ryhtyvä vastaa rakenteiden turvallisuuteen ja terveellisyyteen sekä teknisiin ominaisuuksiin liittyvistä seikoista. Järjestelmän asentamiselle tulee aina olla kiinteistön omistajan tai haltijan lupa. Naapureita tulee tiedottaa hankkeesta. Asennettaviin laitteisiin liittyvät putkistot, kaapelit sekä muut vastaavat tulee käsitellä julkisivun sävyyn. Mikäli järjestelmä ei täytä ulkoasultaan kohtuullisia vaatimuksia tai ei muutoin sovellu ympäristöön, tai se aiheuttaa olennaista haittaa naapureille tai liikenteelle, rakennusvalvontaviranomainen voi velvoittaa kiinteistön haltijan purkamaan järjestelmän tai muuttamaan sitä. Mikäli järjestelmää ei toteuteta tämän ohjeen mukaisena, tulee sille hakea rakentamislupa. Järjestelmän toteutusmahdollisuus arvioidaan lupamenettelyssä.” (Tampereen kaupungin www-sivut, 2025)
Ilman rakentamislupaa voidaan Tampereella toteuttaa aurinkoenergiajärjestelmä (paneeli tai keräin) kun järjestelmä sijoitetaan katolle lappeen suuntaisesti ja yhtenäiseen suorakaiteen muotoiseen kokonaisuuteen ja järjestelmän suunnittelussa, toteutuksessa, käytössä sekä huollossa noudatetaan paloturvallisuusnäkökohtien vuoksi pelastuslaitosten kumppanuusverkoston laatimaa aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuusohjetta. ”Mikäli järjestelmä ei täytä ulkoasultaan kohtuullisia vaatimuksia tai ei muutoin sovellu ympäristöön, tai se aiheuttaa olennaista haittaa naapureille tai liikenteelle, rakennusvalvontaviranomainen voi velvoittaa kiinteistön haltijan purkamaan järjestelmän tai muuttamaan sitä.” (Tampereen kaupungin www-sivut, 2025)
Myös Helsingin kaupungilla on ollut oma ohje Tekniset laitteet ja järjestelmät julkisivuilla ja vesikatolla. Näitä ohjeita on sovellettu ennen vuotta 2025 jätettyihin hakemuksiin. Helsingin kaupungin www-sivuilla kerrotaan, että uuden rakentamislain tultua voimaan tehdään joihinkin ohjeisiin päivityksiä. (Helsingin kaupungin www-sivut, 2025) Tarkasteluhetkellä eli maaliskuussa 2025 näitä uusia ohjeita ei ollut vielä julkaistu.
Em. selvityksessä käytetyt aurinkosähköjärjestelmää kuvaavat termit on otettu suoraan eri kaupunkien rakennusjärjestyksistä ja ohjeista. Tästä voidaan todeta, että aurinkosähköjärjestelmistä käytetään rakennusjärjestyksissä ja ohjeissa todella eri nimiä, joka omalta osaltaan hankaloittaa ohjeiden tulkintaa, varsinkin silloin, kun aurinkosähköjärjestelmää rakennuttaa maallikko pientaloon. Selvityksen kautta voidaan todeta, että yleensä kaupungeissa ei normaalisti vaadita rakennusvalvontaviranomaisen lupaa aurinkosähköjärjestelmän asentamiseen pientaloon. Eri kuntien ohjeet ovat kuitenkin todella erilaisia, eikä niissä kaikissa ole erikseen ohjeita aurinkosähköjärjestelmien asentamiseen liittyen.
Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajalla.
Aurinkosähköjärjestelmien asennusten riskikartoitus (AURISKI) -hankkeen tarkoituksena oli tarkastella kohtuullista määrää uudehkoja aurinkosähköjärjestelmiä ja niiden dokumentointia ja arvioida toteutusten laatua ja sähköturvallisuutta. Hanke toteutettiin aikavälillä 1.1.2024 – 31.3.2025. Hanketta rahoitti Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry ja Palosuojelurahasto.
Lähteet:
Helsingin kaupungin ohje: Tekniset laitteet ja järjestelmät julkisivuilla ja vesikatolla. (2020). https://www.hel.fi/static/rakvv/ohjeet/Ilmalampopumpun_ja_jaahdytyslaitteen_asennus.pdf
Helsingin kaupungin www-sivut. (12.3.2025). https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/tontit-ja-rakentamisen-luvat/rakennusluvan-hakeminen/rakennusvalvonnan-ohjeet-ja-lomakkeet#rakennusvalvonnan-ohjeet-a-o–2025-ja-sen-jalkeen-jatetyt-hakemukset
Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132. (5.11.1999). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132#L1P14-2
Porin kaupungin rakennusjärjestys. (2021). https://cms.pori.fi/uploads/sites/2/2022/10/rakennusjarjestys_31122020.pdf
Rakennustieto. (2019). RT 103076 Verkkoon kytketyt aurinkosähköjärjestelmät. https://kortistot.rakennustieto.fi/
Rakentamislaki 751/2023. (21.4.2023). https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20230751#Lidm46263581527856
Tampereen kaupungin www-sivut. (12.3.2025). https://www.tampere.fi/asuminen-ja-rakentaminen/rakenna-ja-korjaa/rakentamisen-maaraykset-ja-ohjeet/tekniset-asennukset-julkisivuissa
Turun kaupungin rakennusjärjestys. (12.3.2025). https://www.turku.fi/sites/default/files/document/turun-kaupungin-rakennusjarjestys-1.3.2025.pdf
Ympäristöministeriön www-sivut. (31.1.2025). https://ym.fi/rakentamislaki