SuomiAreena rakennetun ympäristön tulevaisuuden haasteiden äärellä

Milla Syväoja

Porissa järjestettiin SuomiAreena tapahtuma heinäkuun 11.–15. päivä. Ohjelmassa oli keskusteluja yhteiskunnallisesti tärkeistä aiheista eri puolilla kaupunkia. Tilaisuuksia oli mahdollista seurata myös etänä MTV Katsomon kautta, joten ensimmäisen päivän seurasinkin töiden lomassa mielenkiintoisia keskusteluja energia-alaan liittyen. Päällimmäisenä niistä jäi mieleen paikallisten energiayhtiöiden toimet ja uudet innovaatiot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi sekä tulevaisuuden näkymä siitä, että keskitetyistä energiantuotantojärjestelmistä siirrytään yhä enemmän hajautettuihin ratkaisuihin, joissa asiakas on keskiössä.

Kuvituskuva. Kuvassa etualalla Kokemäenjoki, taustalla vasemmalla näkyy SuomiAreenan rantalavan teltat, keskellä ja oikealla Kivi-Porin alueen rakennuksia
SuomiAreenan Rantalava Kokemäenjoen varrella.

Mikrometsät sitovat hiiltä ja luovat viilentävää varjoa kaupunkeihin

Tiistaina oli tarjolla useita rakentamiseen ja ympäristöasioihin liittyviä keskusteluja, joita seurasin paikan päällä. Aamu alkoi Porin torilta, missä aiheena oli luonto tiivistyvässä kaupungissa. Tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa siitä kuinka kaupunkisuunnittelussa tulisi tavoitteena olla se, että luonto olisi lähellä ja saavutettavissa sekä suunnittelu vuorovaikutteista ja osallistavaa. Keskusteluissa puhuttiin myös siitä, että kuinka kaupunkirakentamisessa tulisi pyrkiä jo olemassa olevan säilyttämiseen ja esimerkiksi lämpötilojen vaihtelun huomioimiseen, tuomalla vaikka varjostavaa puustoa kaupunkiin. Esille tuli myös hyviä esimerkkejä siitä, miten luonnon monimuotoisuutta voisi lisätä kaupungeissa, kuten bussikatoksien viherkatot tai mikrometsät eli pienet lähimetsät kaupungissa. Puuvillan tilaisuudessa Suomalainen metsä- maailman paras hiilinielu? keskusteltiin suomalaisesta metsästä metsäteollisuuden ja hiilensidonnan näkökulmasta. Tilaisuudessa pohdittiin, miten metsäala voisi toimia niin taloudellisesti kuin ympäristön kannalta järkevästi kiertotaloutta edistäen ja miten elinvoimaa lisättäisiin myös pohjoisempaan Suomeen.

Kuvituskuva. Kuvassa keskellä Porin keskustan puiston hiekkatie, jota reunustaa molemmin puolin lehtipuut
Porissa luonto on lähellä kaupunkilaisia. Leveät puistokadut suunniteltiin vuoden 1852 palon jälkeen rajaamaan kaupunginosat erilleen toisistaan. (Lähde: Porin palo 1852- Wikipedia)

Ekologisen osaamisen lisääminen ja yhteiskunnallinen yhteistyö ratkaisuina ilmastohaasteisiin.

Rakennusteollisuuden edustajat kokoontuivat paneelikeskusteluun Asiantuntijakeskus Bepopiin. Aiheena oli vähähiilistä tulevaisuutta edistävien rakentamisen ja asumisen ratkaisut niin alan yritysten kuin yhteiskunnallisen päätöksenteon näkökulmasta. Hiilijalanjälkilaskenta, mihin itsekin olen nyt kesän aikana päässyt perehtymään kesätyöni kautta, nähtiin hyvänä asiana, koska se auttaa suunnittelijoita ymmärtämään ja sitä kautta kehittämään ympäristön kannalta parempia ratkaisuja. Lainsäädännön näkökulmasta nähdään kuitenkin tärkeänä, että viranomaiset eivät rajoita teknisiä ratkaisuja ja innovaatioita, vaan esimerkiksi asettavat rakennuksen elinkaaren aikaisia päästötasoja ja raja-arvoja. Mahdollinen ylisääntely etenkin EU-tasolla koettiin ongelmaksi. Myös Rantalavalla, missä keskusteltiin yritysten ratkaisuista ilmastohaasteisiin, puhuttiin vaarasta joutua niin sanotusti väärille raiteille. Ratkaisuksi tähän haasteeseen nähdään ekologisen osaamisen ja yhteiskunnallisen yhteistyön lisääminen. SuomiAreena onkin juuri tähän hyvä tilaisuus. Vaikka paljon on vielä tehtävää, keskusteluista on myös selvästi monissa yrityksissä edetty toiminnan tasolle. Sama todettiin myös torilla The Smart City Talks: Perhonen asfaltilla-tilaisuudessa, missä aiheena oli rakennushankkeet luonnon huomioimisen näkökulmasta. Puhuttiin myös siitä, että ilmastokriisin ja luontokadon vastaiset toimet, kuten myös rakennettu ympäristö ja luonto tulisi nähdä kokonaisuutena. Päivän päätteeksi Bepopissa keskusteltiin vielä siitä niin sanotusti viimeisestä vaihtoehdosta ilmastonmuutoksen torjunnassa eli hiilikompensaatiosta. Myös tässä keskustelussa tiedostettiin mahdolliset ongelmat ja todettiin, että tarvitaan lainsäädäntöä, valvontaa ja yhtenäistä toimintamallia. Tarvitaan myös eri osa-alueiden osaajia ja esimerkiksi maankäytölle samanlaista tutkimusta kuin metsien osalta Suomessa on jo pitkään tehty.

Kuvituskuva. Kuvassa aukeaa Kokemäenjoki. Vasemmalla on vene ja Karhukorttelin kerrostalo keskellä horisontissa näkyy Karjarannan kerrostaloja
Porin kaupungin rakennettua ympäristöä Kokemäenjoen rannalla.

Monissa puheenvuoroissa peräänkuulutettiin rohkeutta tarttua toimeen, koska se on myös taloudellisessa mielessä järkevää.

Seurasin vielä keskiviikkona Caffè Localessa mielenkiintoista keskustelua älyliikenteestä. Myös tässä tilaisuudessa puhuttiin siitä, että asiakkaan tulee olla keskiössä ja liikennöinti osa kokonaisuutta. Tavoitteena tulisi olla helppotoiminen palvelumalli, jossa eri alueiden erilaiset olosuhteet otetaan huomioon. Paljon oli myös hyviä esimerkkejä erilaisista kokeiluista ja jo olemassa olevista toimivista ratkaisuista. Niitä ja niiden avulla kerättyjä tietoja toivottiin hyödynnettävän myös muualla. Tilaisuuden jälkeen järjestettiin kävelykierros Porin kansallisessa kaupunkipuistossa, joten yleisöllä oli vielä ihan konkreettinen mahdollisuus päästä näkemään, mitä luonnon monimuotoisuus merkitsee rakennetussa ympäristössä. Opin paljon uusia asioita niin asiantuntijoilta kuin tilaisuuteen osallistuneilta. Keskusteluissa nousikin esiin ympäristökasvatuksen merkitys luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Samaa teemaa käsiteltiin myös tiistaina Bepopissa Jotta maapallo voisi paremmin-paneelissa, jossa pohdittiin ratkaisuja luonnon köyhtymisen estämiseksi. Niitä on, joten toivoakin on.

Kuvituskuva. Kuvassa kuormalavoista tehty rakennelma. Kuormalavojen välissä kattotiilen palasia, olkia ja heiniä sekä halkoja, joihin porattu reikiä. Päälle on rakennettu kasvatusastia, jossa kasvaa heinää ja sammalta.
Luonto kaupungissa kävelykierroksella Hanhipuistossa tuli vastaan hauska hyönteishotelli.

Kirjoittaja on Satakunnan ammattikorkeakoulun rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelija Milla Syväoja, joka vieraili Suomi Areena -tapahtumassa tiistaina 12.7.2022. Syväoja on kesätöissä KOHISTEN-hankkeessa.