Vuoden 2022 Rakennusten energiaseminaari kietoutui aiheissaan energiakriisin ympärille.
Sanna Lindgren
Vuotuinen rakennusten energiaseminaari järjestettiin Helsingissä Pikku-Finlandiassa 9.11.2022. Seminaarissa oli tarjolla jälleen kattava kirjo puhujia. Energiansäästö, kulutusjousto, energiaverkkojen älykkäät ratkaisut ja erityisesti lähestyvän talven tilanne puhuttivat myös seminaarissa. Seminaarin ensimmäisenä puhujana oli ympäristöministeri Maria Ohisalo. Hän kertoi hallituksen kuulumisia ja suunnitelmista liittyen erityisesti tulevaisuuden tavoitteisiin energiantuotannon ja -kulutuksen suhteen.
On painavia syitä pyrkiä energiaomavaraisuuteen
Ohisalon puheenvuoron jälkeen Oras Tynkkynen tempaisi kuulijat mukaan päivän aiheisiin. Mieleenpainuvinta hänen puheenvuorossaan oli erityisesti se, miten Venäjältä ostettava polttoaine rahoittaa osaltaan Venäjän sotaa ja kuinka paljon rahaa on virrannut Euroopasta Venäjälle sodan alkamisen jälkeen. Maaliskuu -lokakuu välillä eli noin 8 kuukauden aikana Euroopan unionin maat ovat maksaneet fossiilisista polttoaineista Venäjälle jo lähes 109 miljardia euroa. Tämä, jos jokin, on erittäin painava ja motivoiva peruste pyrittäessä kohti energiaomavaraisuutta.
Fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttö on vähentynyt roimasti
Vaikka Tynkkysen puheenvuoron aihe olikin vakava, oli hänellä kertoa myös hieman positiivisempaakin uutista. Viimeisen 10–15 vuoden aikana Suomi on pystynyt irtautumaan fossiilisista tuontipolttoaineista tehokkaasti. Sähkön osalta fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön määrä on laskenut noin 65 % vuosien 2006–2010 keskiarvosta. Kaukolämmön osalta muutos on ollut hieman maltillisempi, mutta silti vaikuttava. Kaukolämmön tuotannossa fossiilisilla polttoaineilla tuotetun energian määrä on laskenut 55 % vuoden 2010 tasosta.
Energiaturvallisuuden ja kestävän energiantuotannon dilemma
Tynkkynen nosti esityksessään myös kestävän energian ja energiaturvallisuuden välisen dilemman. Energiajärjestelmiin tuo haastetta se, että samalla, kun meidän tulisi tuottaa energia kestävällä tavalla, tulisi meidän myös varmistaa, että energiaa on saatavilla riittävästi. Erityisesti tuontiriippuvuus voi vaarantaa toimintavarmuuden ja sen vuoksi turvallisuuden kannalta myös vähemmän kestävät, omavaraisuusastetta kasvattavat vaihtoehdot ovat parempia, kun olemme siirtymävaiheessa kokonaan uusiutuvasti tuotettavan energian käyttöön. Käsillä olevaa dilemmaa kuvaa hyvin se, että esimerkiksi kestävyyden kannalta olisi tärkeää lopettaa turpeen käyttö mahdollisimman nopeasti, mutta energiaturvallisuuden kannalta olisi suotavaa jopa lisätä turpeen polttoa.
Tynkkysen esittämässä kaaviossa ainoastaan fossiilisten polttoaineiden polttoon perustuva energiajärjestelmän ylläpitäminen ja ydinvoiman alasajo on sekä kestävyyden ja turvallisuuden kannalta huono vaihtoehto. Tärkeintä niin kestävästi tuotetun energian ja energiaturvallisuuden kannalta onkin lisätä energiansäästö- ja tehokkuustoimia, hyödyntää entistä tehokkaammin hukkalämpövirtoja ja lämpöpumpputeknologiaa, lisätä uusiutuvan energian tuotantoa, kehittää uusia energiantuotantomuotoja ja lämmön- ja sähkönvarastointitekniikkaa ja kapasiteettia sekä kehittää sähkönsiirtoverkostoa palvelemaan joustavaa energiankäyttöä.
Historia muuttui ajankohtaiseksi
Lopuksi Oras Tynkkynen puhui käsillä olevasta energiakriisistä. Hän totesi, että tämän päivän kriisistä voi jopa löytää paljon samankaltaisuuksia 1973 energiakriisiin verrattaessa, jolloin kansalaisia neuvottiin sammuttamaan valoja, vähentämään vedenkulutusta ja alentamaan huonelämpötilaa. Energiasäästötoimenpiteitä tehtiin lopulta niin paljon, että vuotuinen energiansäästö kipusi 8 %:iin. Öljyn kulutus laski jopa 13 %. 1970-luvulla tietoa jaettiin kuluttajille erilaisten mainosten ja ajankohtaisohjelmien kautta, kuten esimerkiksi suorassa säästöliekki ylimääräohjelmassa, jossa asiantuntijat vastasivat katselijoiden energiansäästöä koskeviin kysymyksiin. Ohjelman alussa (kohdassa 00:01:03) kerrotaan esimerkiksi, miten paljon öljyä kuluu, jos kyseistä ohjelmaa katselee noin 600 000 katsojaa koko tunnin ajan. 1970-luvun energiakriisi kampanjan kautta Oras Tynkkynen nosti esiin juuri käynnissä olevan Astetta Alemmas -kampanjan, jonka tavoitteena on saada kuluttajat säästämään energiaa ja vähentämään kulutushuippuja. Energiankulutuksen vähentämisen keinot ovat tuttuja jo 1970-luvulta, nyt lisänä on se, että ohjeistetaan kuluttajia välttämään energiankäyttöä erityisesti kulutushuippujen aikana.
Älykkäät ratkaisut osaksi tehonhallintaa
Tynkkysen mieleenpainuvan puheenvuoron jälkeen lauteille astui LUTin professori Samuli Honkapuro. Sähkötehon hallintaan liittyvä puheenvuoro sisälsi monia samoja teemoja kuin Tynkkysen. Tynkkysen maalaillessa laajempia kuvia, meni professorin puheenvuoro yksityiskohtaisempaan tarkasteluun tehonhallinnasta ja kysyntäjouston edellytyksistä. Mielenpainuvin Honkapuron puheenvuorossa olikin kokonaisvaltainen tarkastelu, jossa toimivat sähkömarkkinat luovat edellytykset kulutuksen osallistumiseen tehonhallintaan. Ajatuksena, että kuluttajille voitaisiin tarjota helppoja ”plug ’n ’ play-tyyppisiä ratkaisuja, jossa ohjauksen avulla voitaisiin säädellä kuormituksia joustavasti vaikuttamatta asumismukavuuteen. Ratkaisun tulisi olla avoin ja toimittajasta riippumaton ja se tulisi sisältää ohjausvalmiuksia esim. asunnon lämmitykseen ja auton lataamiseen.
Energiatehokkuudesta, hiilijalanjäljestä ja turvallisuudesta
Energiankulutuksen ja sitä kautta energiariippuvuuden vähentämistä käsiteltiin myös Anna Laineen (Gaia Consulting Oy) puheenvuorossa, jossa esiteltiin mm. energiatehokasta rakentamista ja sitä, kuinka suuren osan rakennusten energiankäyttö aiheuttaa rakennetun ympäristön hiilijalanjäljestä Suomessa. Päivän aikana käsiteltiin turvallisuusaihetta rakennusten ja energian suhteen monesta eri näkökulmasta. Muun muassa Aalto-yliopiston työelämäprofessorin Jarno Limnell käsitteli puheenvuorossaan kyberuhkia, jotka jo nyt uhkaavat automatisoituvaa kiinteistökantaa. Limnell kuvasi esityksessään sitä, miten turvallisuuden takaamiseksi, ei ole tarkoitus poistaa kaikkia uhkia vaan ymmärtää, että uhkat ja riskit ovat osa ihmiselämää ja kaikkea tekemistä. Turvallisuudessa kyse ei ole riskittömyydestä vaan hyväksyttävän riskitason olemassaolosta.
Iltapäivän anti keskittyi lähinnä taloyhtiöiden energiankäyttöön. Esityksissä käytiin läpi käytännön kokemuksista taloyhtiöistä energiantuottajina sekä esiteltiin toimenpiteitä, joilla on pystytty parantamaan taloyhtiöiden energiatehokkuuden tasoa.
Vuoden 2022 energiaeminaarissa esitettyjen esitysten materiaali on ladattavissa FINVACin sivuilta.