Milla Syväoja, Sanna Lindgren
Ympäristöministeriö, Green Building Council ja Aalto-yliopisto järjestivät yhdessä Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarin 21.5.2024. Keskitymme seuraavaksi seminaarin iltapäivään, jonka aloitti Green Building Councilin strategia- ja kehitysjohtaja Lauri Tähtinen esittelemällä #BuildingLife -hanketta. Hankkeessa haastetaan yrityksiä tavoittelemaan hiilineutraalia rakennettua ympäristöä vuoteen 2035 mennessä. Moni yritys on lähtenyt mukaan ja 20 yritystä on jo laatinut itselleen toimintaohjelman eli tiekartan, jolla tavoitteeseen on tarkoitus päästä. Hanke on edelleen käynnissä ja avoinna mukaan haluaville organisaatioille. Tilaisuuteen oli saapunut hankkeeseen osallistuneiden yritysten edustajia kertomaan omista tiekartoistaan ja kokemuksista niiden tekemiseen liittyen.
Kerabitin Sustainability Manager Jaana Valjus kertoi, että heillä kasvihuonepäästöjä on arvioitu tarkemmin vuodesta 2021 lähtien käyttäen GHG-protokollan mukaista menetelmää. Eniten yrityksessä pystytään vaikuttamaan Scope 1 -luokkaan eli oman toiminnan suoriin päästöihin ja Scope 2 -luokkaan eli epäsuoriin ostoenergian päästöihin. Vuoteen 2023 mennessä Kerabit onkin saanut puolitettua kyseisten luokkien päästöt. Scope 3 -luokan eli arvoketjuissa syntyvien päästöjen arviointi on haasteellista, koska tämä vaatii tietoa kolmansilta osapuolilta ja kaikilta osin päästötietoja ei ole ollut vielä saatavilla. Niiden osalta on jouduttu käyttämään europohjaisia tietoja, joka lisää epävarmuutta ja saattaa vääristää tuloksia, koska esimerkiksi hankintahinta ei aina ole suoraan verrannollinen päästöihin nähden. Toimenpiteet, joilla Kerabitin päästöjä on saatu vähennettyä, liittyvät energiankäyttöön. Lohjan tehtaalla, jossa bitumikermin valmistuksessa tarvitaan korkeita lämpötiloja, vaihdettiin ensin maakaasu biokaasuun ja lopulta siirryttiin täysin sähköistettyyn tuotantoon. Tehtaalle asennettiin keväällä aurinkovoimala, jossa tutkitaan samalla myös esimerkiksi erilaisten kattopintojen vaikutusta voimalan tuottoon. Muutenkin tuotantolaitoksissa käytetään uusiutuvaa sähköä, pääkonttorilla on siirrytty uusiutuvaan kaukolämpöön ja muissakin yksiköissä on tarkoitus siirtyä uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Yrityksessä tullaan myös panostamaan energiatehokkuuteen ja tarkoituksena on rakentaa energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+, joka on työkalu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen ja sisältää vaatimukset ISO50001 -standardin mukaisista energiakatselmuksista.
Yrityksessä tapahtuu myös paljon liikkumista työmaille ja huoltokohteisiin, joten uusiutuvan dieselin osuutta tullaan lisäämään. Henkilöautoissa on jo siirrytty sähköautoihin ja tarkoituksena on myös aloittaa sähköisten pakettiautojen pilotointi. Hankintojen puolella yrityksellä on isot vaikutusmahdollisuudet. Scope 3 -luokan osalta merkittävä osa päästöistä tulee hankituista raaka-aineista ja materiaaleista. Jätteiden käsittelyyn on myös tulossa toimenpiteitä ja henkilökunnalle on tulossa vastuullisuuskoulutuksia. Tuotekehityksen puolella fossiiliset raaka-aineet pyritään korvaamaan uusiutuvilla. Esimerkiksi osa bitumista on korvattu mäntyöljyllä. Bitumikermien kiinnitykseen käytetään nestekaasua, jolle ei ainakaan vielä ole tarjolla uusiutuvaa vaihtoehtoa. Yrityksessä on lähdetty kehittämään kermin alapintaan uritusta, jonka avulla kate saataisiin kiinnitettyä pienemmällä määrällä nestekaasua. Hiilitiekartan tekemisen ohella on panostettu ympäristöselosteiden tekemiseen. Ympäristöselosteista on hyötyä omassa tuotekehityksessäkin. Myös omille tuotekehitysprojekteille tehdään ympäristöarviointia.
Pohjoismaisessa konsernissa on tavoitteena päästä nollapäästöihin vuoteen 2030 mennessä Scope 1 sekä 2-luokan osalta ja vuoteen 2050 mennessä Scope 3 -luokan osalta. Scope 3 -luokan osalta päästöjen vähennystoimenpiteitä ovat raaka-aineiden vaihtaminen uusiutuviin ja kierrätysmateriaalien osuuden kasvattaminen, toimittajien sitouttaminen, tuotannossa hukan minimointi ja mahdollinen hukan uudelleenkäyttö sisäisessä kierrossa. Hankkeeseen osallistumisen aikana on kertynyt paljon kokemusta ja sitä on jaettu puolin ja toisin muiden osallistujien kanssa. Tärkeää on kiinnittää huomiota datan laatuun ja järjestelmien tulee tukea tiedon hankkimista. Hiilitiekartan tulisi olla visuaalisesti helposti kommunikoitavassa muodossa niin sisäisesti kuin ulkoisesti ja tähän yritys on saanut apua mainostoimiston graafikolta. Hankkeen asiantuntijoilta on tullut hyviä vinkkejä ja palautetta. Kartta ei todennäköisesti ole koskaan valmis, vaan sitä parannetaan jatkuvasti ja päivitetään tarpeen mukaan.
Skanskan ympäristöpäällikkö Laura Eklund kertoi heidän työstään ja kokemuksistaan hankkeeseen liittyen. Skanska AB konserni julkaisi ilmastotavoitteensa 2019, jonka jälkeen Skanska Suomen tiekarttatyö käynnistyi. Vuonna 2020 julkaistiin ensimmäinen versio, jossa oli määritelty keskeisimmät toimenpiteet ja painopistealueet. Samalla aloitettiin aktiivinen viestintä sisäisesti sekä osittain ulkoisesti. Samassa yhteydessä perustettiin myös sisäiset hiilityöryhmät, joihin koottiin henkilöitä yrityksen eri osa-alueilta ja rooleista osallistumaan ympäristötyöhön sekä hiiliohjausryhmä tätä työtä tukemaan. Ohjausryhmä koostuu korkeimmasta johdosta. Työtä tehdessä huomattiin, että tarvitaan visuaalisesti selkeä ja helposti kommunikoitava tiekartta, joten yritys päätti lähteä mukaan #BuildingLife -hankkeeseen ja julkaisemaan ensimmäisten joukossa oman tiekarttansa. Se julkaistiin 2022 ja karttaa on päivitetty jo kolme kertaa. Johdolta saatiin palautetta, että tarvitaan myös tiiviimpi PowerPoint -dialle mahtuva toimitusjohtajaversio, josta sitten tulikin varsinainen tiekartta ja konkreettinen työkalu yrityksen viestintään.
Skanskan päätavoite maailmanlaajuisesti on olla hiilineutraali 2045 vuoteen mennessä ja tavoite sisältää kaikki yrityksen toiminnot sekä arvoketjut. Tiekartan painopistealueet ovat asiakaslähtöiset konseptit, innovatiivinen hankinta ja suunnittelun ohjaus, kulttuuri ja toimintatavat sekä uusiutuva energia. Skanskalla halutaan auttaa asiakkaita toimimaan ilmastoviisaasti. Yrityksessä ymmärretään, että kyse on kulttuurisesta muutoksesta eli tarvitaan muun muassa osaamisen kehittämistä, viestimistä ja prosessien muutoksia. Omassa tekemisessä Skanska panostaa uusiutuvan energian käyttöön, energiatehokkuuteen ja omalle asuntotuotannolle on asetettu hiilijalanjälkitavoite. Aiemmin se on ollut enemmänkin suositus, mutta tulevaisuudessa on tarkoitus asettaa konkreettinen tavoite, jota tullaan kiristämään vuosittain. Kaikkiin uusiin hankkeisiin tarjotaan päästövähennyskeinoja. Suurimman osan päästöistä aiheuttaa betoni, joten jokaisessa hankkeessa tehdään käyttöarvio vähähiilisestä betonista ja lasketaan arvio sen tuomalle hyödylle. Rakennusmateriaalien ympäristöselosteita laaditaan yhä enemmän ja kun ilmastoselvitys tulee voimaan, niiden merkitys kasvaa. Myös aliurakoitsijoilta tullaan enenevissä määrin edellyttämään siirtymistä uusiutuviin energiamuotoihin. Ei riitä enää, että on vain pilottiprojekteja vaan asiat jalkautetaan sekä skaalataan yleiseen tekemiseen. Ympäristötyö on jatkuvaa kehitystä.
Kiinteistösijoitusyhtiö Castellum AB:n Suomen yksiköstä oli kertomassa heidän vähähiilisyystyöstään vastuullisuuskoordinaattori Elmeri Nordenswan. Castellum AB on Pohjoismainen kiinteistönomistaja, joka vuokraa erilaisia toimitiloja. The sustainable city 2030 on koko konsernin laajuinen strategia ja tavoitteena on nettonolla päästöt vuoteen 2030 mennessä. Planetaariset rajat ja tulevaisuuden kestävyys koetaan yrityksessä hyviksi käsitteiksi ohjaamaan hankkeiden päätöksentekoa. Energiankäytön päästöttömyydessä on päästy jo pitkälle kiinteistöissä, mutta toistuvista tilamuutoksista saattaa seurata suuriakin materiaalisidonnaisia päästöjä. Tavoitteeksi on asetettu järjestelmällisesti lisätä materiaalien uudelleenkäyttöä kaikissa hankkeissa ja niin, että uudelleenkäyttö myös todennetaan. Tavoitteena on tunnistaa käyttökelpoiset tuotteet ja ottaa ne huollettuna takaisin käyttöön ja käyttää niitä niiden elinkaaren loppuun saakka. Tähän pyritään sisäisellä säätelyllä, joka auttaa asettamaan rajat ja tavoitteet. Käytännössä se tarkoittaa, että edellytetään uudelleenkäyttöä hankkeissa, materiaalit puretaan sekä varastoidaan ehjänä ja tiedot niistä kirjataan ylös. Suunnittelua ohjataan sääntelyllä eli asetetaan niin tyyppitilakohtaisia kuin rakennusosakohtaisia raja-arvoja. Yrityksen omassa hankintaohjeessa edellytetään, että tuotteilla on ympäristöselosteet ja että ne ovat hankkeen tiedoissa nähtävissä. Suunnittelussa suositaan vähähiilisiä ja kierrätettyjä materiaaleja ja asennuksessa mahdollistetaan purettavuus sekä uudelleenkäyttö. Mittaaminen ja vertailtavuus tärkeää, koska niiden avulla pystytään tarkistamaan, että tavoitteisiin on mahdollista päästä.
Siirryttäessä kiertotalouteen tarvitaan uusia palveluita, joita ei ole ennen ollut. Esimerkkinä tällaisesta mikroyritys ReCarpet, joka purkaa, huoltaa ja uudelleenasentaa tekstiilimattolaattoja. Myös Castellum on löytänyt uutta liiketoimintaa. Yritys on yhdessä muutaman muun yrityksen kanssa Göteborgissa avannut käytettyjen rakennusosien keskusvaraston. Tulevaisuudessa tuotteet voitaisiin varustaa esimerkiksi RFID-tunnisteilla tai QR-koodeilla, jotka sisältävät huolto-ohjeita, historiatietoja, omistajan ja ”takeback”-yhteyden yhteystiedot sekä esimerkiksi arvion uudelleenkäyttöpotentiaalista. Nordenswan totesi myös, että tarvitaan circularity as service -toimijoita sekä kiertotalouden green deal eli saman pöydän ääreen niin tilaajat, käyttäjät kuin palvelun tuottajat ja ennen kaikkea rajoja ylittävää yhteistyötä.
Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari järjestettiin tiistaina 21.5.2024 ja tallenne siitä on nähtävissä täällä .
Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.