Kohti hiilineutraalia rakentamista

Milla Syväoja, Mari Kujala

Uusi rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025 ja sen myötä ilmastonmuutoksen torjunta tulee osaksi rakentamisen lainsäädäntöä.  Tavoitteena on vähähiiliseen rakentamisen ohjaaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että luvanvaraiseen rakentamiseen tulisi laatia ilmastoselvitys ja materiaaliseloste. Ilmastoselvitys tulee sisältämään myös rakennuksen hiilijalanjälkilaskennan. Tulevaisuudessa suunnitelmissa on myös antaa asetus hiilijalanjäljen raja-arvoista erityyppisille rakennushankkeille.  Eduskunta hyväksyi rakentamisen päästöjä pienentävät ja digitalisaatiota edistävät lait (valtioneuvosto.fi)

Kuvituskuva
Uuden lain myötä niin uusista kuin purettavista rakennuksista on selvitettävä käytetyt ja vapautetut materiaalit. Kuva Milla Syväoja

Ilmastoselvitys ja hiilijalanjälkilaskenta

Uutena asiana rakennushankkeissa tulee jatkossa olemaan ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen laatiminen. Näistä tullaan säätämään myöhemmin asetuksella. Ympäristöministeriö julkaisi helmikuussa 2023 ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnosten lausuntokierroksen yhteenvedon. Eniten esiin nousseita teemoja lausuntopalautteessa kerrotaan olevan muun muassa laatijoiden vastuiden määrittely sekä pätevyydet ja esimerkiksi tontin sekä maaperän huomiointi osana rakennuksen ilmastoselvitystä. Lausuntoyhteenveto (hankeikkuna.fi)

KOHISTEN-hankkeessa on jo parin vuoden ajan laskettu rakennusten hiilijalanjälkeä noin kymmeneen Satakunnassa valmistuneeseen rakennushankkeeseen. Näiden laskelmien kautta on huomattu, että laatijoiden vastuiden määrittelyn lisäksi on tärkeää vielä pohtia tarkkaan itse laskentamenetelmään liittyviä rajauksia. Myös sitä on syytä tarkastella, miten asetettuihin vaatimuksiin pystytään vastaamaan olemassa olevien tietojen pohjalta. Tähän liittyen mielenkiintoinen esimerkki on eräs koulurakennus, johon hiilijalanjälkilaskelma on tehty rakennushankkeen kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäinen laskelma tehtiin tarjousvaiheessa urakoitsijalta saatujen päämassojen perusteella, toinen laskelma on tehty käyttäen rakennuslupavaiheen tietoja ja viimeinen laskelma on tehty kohteen valmistuttua lopullisen määräluettelon pohjalta. Kuten alla esitetystä tuloksien graafista voi huomata rakennuksen ennen käyttöä -elinkaarivaiheen päästöjen tuloksissa on suurta vaihtelua riippuen suurelta osin lähtötietojen kattavuudesta. Vaihe pitää sisällään rakennusmateriaalien valmistuksen ja varsinaisen rakennuksen rakentamisen. Tarjousvaiheessa tehtyyn hiilijalanjälkilaskelmaan nähden, on rakennuslupavaiheen tietojen pohjalta tehty hiilijalanjälkilaskelma kasvanut 89 % ennen käyttöä -vaiheen osalta. Kun hiilijalanjälkilaskelma on tehty valmiin kohteen tiedoilla ja laskennassa on huomioitu huomattavasti kattavammin rakennusmateriaalit, kasvua ennen käyttöä -vaiheen hiilijalanjälkeen rakennuslupavaiheen tulokseen verrattuna on tullut noin 55 %. Kaikissa kolmessa laskennassa käyttövaiheen energian käytön päästövaikutuksien osalta on käytetty samaa laskennallista ostoenergiankulutusta, joten siltä osin tuloksissa ei ole suurta eroa. Laskennallinen ostoenergiankulutus pohjautuu hankkeen energiaselvitykseen.

Rakennuksen hiilijalanjäljen laskenta hankkeen eri vaiheissa

Ennen kuin asetuksella säädetään rakennushankkeiden hiilijalanjäljelle raja-arvoja, olisi toivottavaa, että määritellään riittävän tarkasti millaisilla lähtötiedoilla hiilijalanjälki pitää laskea. Jotta kaikissa hankkeissa tehtäisiin laskelmia samalla tavalla, tulisi myös mahdollisimman selvästi rajata ja määritellä huomioon otettavat asiat. Toisaalta on syytä myös pohtia sitä, että kuinka hyvin esimerkiksi rakentamislupavaiheessa laskettu hiilijalanjälki vastaa valmiin rakennuksen hiilijalanjälkeä. Olisikin tärkeää pohtia sitä, onko siis todellisuudessa pystytty ohjaamaan rakentamista vähähiilisempään suuntaan. Vai onko saatu ainoastaan laskennallisesti rakennukselle pieni hiilijalanjälki, joka ei kuitenkaan vastaa todellisuutta.

Lausuntopalautteessa toivottiin myös selvennystä pysäköintirakennusten huomiointiin ilmastoselvityksessä eli siihen, että huomioidaanko ne osana rakennusta vai rakennuspaikkaa ja minkälaisella rajauksella. Ympäristöministeriön arviointimenetelmän 2021 luonnosversiossa rakennuksen ja rakennuspaikan hiilijalanjälki ilmoitetaan erikseen. Rakennuksen hiilijalanjälki käsittää kantavan rungon, täydentävät rakennusosat ja talotekniikan pääosat. Rakennuspaikan hiilijalanjälki koostuu alueen rakenteista, maanalaisista rakenteista sekä perustuksista, paalutuksista ja stabiloinnista. Lausunto – Lausuntopalvelu Hiljattain KOHISTEN-hankkeen järjestämässä tilaisuudessa Porin kaupungin rakennusvalvonnalle ja rakennuttajille käytiin myös keskustelua rakennuksen ja rakennuspaikan rajaukseen liittyen. Pohdittiin esimerkiksi sitä, että saattaisiko rakennukselle asetettava raja-arvo ohjata rakentamista maan alle, jos rakennuspaikan hiilijalanjälkeä ei huomioitaisi. Entä saavutetaanko asetettuja hiilineutraalisuustavoitteita, jos rakennuksien perustuksia ei huomioida? Myös ympäristöministeriölle tulleessa palautteessa esitettiin huolta siitä, että ehdotuksen mukainen rakentamisen hiilijalanjälkilaskenta saattaisi ohjata väärällä tavalla tai väärään suuntaan ilmastotavoitteita esimerkiksi eloperäiseen hiileen tai energiankulutukseen liittyen. Toisaalta tilaisuudessamme saattoi huomata, että kunnallisilla toimijoilla on kiinnostusta asiaa kohtaan ja tahtoa etsiä ilmastoviisaita ratkaisuja.  Vuoropuhelu asian tiimoilta on jo siis ohjannut tekemistä oikeaan suuntaan. Keskustelu myös osaltamme jatkuu, kun kutsuimme koolle laajemmin satakuntalaiset rakennusalan toimijat hankkeen päätöstilaisuuteen toukokuun lopussa.

Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.

KOHISTEN kohti hiilineutraalia rakentamista Satakunnassa on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama hanke, jossa luodaan uusia toimintatapoja vähähiiliseen ja energiatehokkaaseen rakentamiseen Satakunnassa. Hankkeen tavoitteena on lisätä kaikkien rakennusalan toimijoiden osaamista ja ymmärrystä vähähiilisestä rakentamisesta ja muuttaa rakentamista vähähiilisempään suuntaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *