Nostoja vuoden 2022 Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarista
Mari Kujala, Sanna Lindgren
Ympäristöministeriö järjesti vuotuisen Vähähiilisen rakentamisen seminaarin huhtikuun alussa. Seminaarissa käytiin läpi vähähiilisen rakentamisen säädöskehitystä niin Pohjoismaiden kuin EU:n tasolla. Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä vähähiilisen rakentamisen säädösohjauksen kehittämisessä. Ovathan Pohjoismaat asettaneet myös kunnianhimoisia tavoitteita hiilineutraalin yhteiskunnan suhteen.
Uudistus jakaa MRL:n kahteen osaan
Yksi seminaarin mielenkiintoisimmista aiheista oli keskustelu MRL:n uudistuksesta ja sen sisältämästä ilmastoselvityksestä. Ajatuksena on, että suunnitteilla oleva ilmastoselvitys laadittaisiin tulevaisuudessa rakennusluvan yhteydessä kaikkiin niihin rakennuksiin, joihin nykyään vaaditaan energiaselvitys. Lisäksi ilmastoselvityksen ohella uuteen rakennukseen laadittaisiin myös materiaaliluettelo, josta kävisi ilmi kaikki materiaalit, joita rakennuksessa on käytetty. Ilmastoselvityksen tarkempi sisältö tullaan määrittelemään myöhemmin.
Pohjoismaat ovat matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Yksi tärkeä tekijä on vähentää rakennetun ympäristön vaikutusta ilmastoon. Kuva by geralt from pixabay
MRL:n uudistusta on viety eteenpäin jo useamman hallituskauden ajan. Nyt viimeisimpään versioon saatiin lausuntokierroksella suuri määrä lausuntoja, yli 500 kpl. Lausuntojen runsaan määrän sekä lakimuutoksen tiukan aikataulun vuoksi uudistuksesta järjestettiin kuulemistilaisuus 13.4., jossa kerrottiin mm. päätöksestä jakaa lakiehdotus kahteen osaan. Maankäyttö- ja rakennuslaista kumotaan kaikki rakentamista koskevat asetukset ja nämä rakentamista koskevat asiat säädetään jatkossa rakentamislaissa. Jäljellä oleva osuus MRL:stä muuttuu alueidenkäyttölaiksi. Tämän jaon myötä tulevan rakentamislain terminologia muuttuu, esimerkiksi rakennuslupaa kutsuttaisiin jatkossa rakentamisluvaksi. Ilmastonmuutoksen ja rakennuksen vähähiilisyyden suhteen uusi rakentamislaki sisältäisi tietyt tekniset vaatimukset rakennuksen vähähiilisyydestä sekä rakennuksen elinkaariominaisuuksista. Kuulemistilaisuudessa kerrottiin, että uuden rakentamislain on suunnitteilla astua voimaan 1.1.2024.
Rakennuksen elinkaariominaisuudet haastavat suunnittelijan
Vuosiseminaarissa tuotiin esille, että rakennusalan tulisi huomioida rakennuksen hiilijalanjäljen lisäksi myös rakennuksen elinkaariominaisuudet. Energiatehokkuuden ja vähähiilisten rakenneratkaisujen lisäksi tulisi miettiä ominaisuuksia, joita arkkitehti Harri Hakaste kuvasi Vähähiilisen rakentamisen seminaarin esityksessään “Laatutekijöiksi, jotka tukevat rakennuksen pitkäikäisyyttä, ehkäisevät ennenaikaista purkamista ja mahdollistavat rakennukseen käytettyjen resurssien hyödyntämisen sen elinkaaren jälkeenkin.” Elinkaariominaisuuksien vaaliminen on lähellä kiertotalouden periaatetta, jossa resurssien arvo ja laatu tulisi säilyttää pitkään. Kaavoituksessa voitaisiin painottaa elinkaariominaisuuksia. Alennusta voisi saada kiinteistöverosta tai esim. tontin maksusta, jos elinkaariominaisuudet täyttyvät. Haasteena olisi kuitenkin se, minkälaisilla indikaattoreilla elinkaariominaisuuksia ohjataan. Yksi vaihtoehto olisi se, että ohjattaisiin rakennuksen materiaaliominaisuuksia. Toinen tapa olisi ohjata prosessia. Elinkaariominaisuuksia tarkastellessa, tulisi pitää mielessä se, ettei vaatimukset ja ratkaisut kasvata hiilijalanjälkeä perusteettomasti. Seminaarissa esiteltiin myös uusi termi ”elinkaarikädenjälki”, joka ottaisi huomioon rakennuksen hiilijalanjäljen lisäksi sen, että rakennus muuntautuu elinkaarensa aikana eri käyttötarkoituksiin ja on pitkäikäinen.
Tulevaisuuden talo muovautuu asuinalueen muutosten mukana
Elinkaariominaisuudet voitaisiin huomioida mm. rakennuksen suunnittelussa ja alueen kaavoituksessa siten, että pyritään ennakoimaan asuinalueen tarve ja muutokset tulevaisuudessa. Jos ajatellaan, että alueen asukasrakenne ei muutu ja oletetaan alueen pysyvän elinvoimaisena vielä pitkälle tulevaisuuteen, voidaan rakennuksesta suunnitella mahdollisimman pitkäikäinen siten, että se palvelee alueen tarpeita samanlaisesti vielä vuosikymmenien kuluttua. Tai vaihtoehtoisesti voidaan ottaa huomioon mahdollisuudet rakennuksen muunneltavuuden suhteen ja tehdä muunneltavuudesta mahdollista myös kaavasuunnittelussa siten, että rakennus on helposti muutettavissa palvelemaan toista käyttötarkoitusta. Jos on epäilys siitä, että alue tulee muuttumaan, esimerkiksi väestö ikääntyy, voidaan suunnittelussa huomioida tämä kehityskulku siten, että rakennus on siirrettävissä toiselle alueelle, jossa on käyttöä rakennuksen tarjoamalle tilalle. Vaihtoehtoisesti voidaan ottaa huomioon se, että rakennus voidaan elinkaarensa päässä purkaa ehjänä siten, että rakennuksen materiaalit on mahdollista uudelleen käyttää tehokkaasti.
Voisiko tästä rakennuksesta saada vielä materiaalia uudelleenkäyttöön? Elinkaariominaisuudet huomioivat niin rakennuksen pitkäikäisyyden kuin alueen väestörakenteen muutokset. Kuva by paulbr75 from pixabay
Päästölaskennan ja negatiivisten ilmastovaikutusten lisäksi seminaarin kuuntelijoita muistutettiin, että olisi tärkeä lähestyä rakennuksen suunnittelua myös positiivisesta tulokulmasta. Jotta voimme saavuttaa hiilineutraalin rakennuksen on hiilijalanjäljen pienentämisen lisäksi myös kasvatettava hiilikädenjälkeä ja pohdittava, miten elinkaarikädenjäljen vaikutusta lisätään.
Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.