Rakennusalan ja yhteiskunnan välistä vuoropuhelua

Sanna Lindgren

Rakentamisessa on aina tarvittu apuvälineitä duunarin lihasvoiman lisäksi. Rakennustyömailla on pyritty korvaamaan ihmisen puutteita teknologialla. Rakennustyömaalla pitää nostella raskaita esineitä, siirtää ne ylös ja kiinnittää lujasti. Leevi and the Leavingsin laulussakin tarvittiin vähintään vasaraa ja nauloja, vaikkei tuo rakennusprojekti muuten niin jouhevasti edennytkään. Näin ollen voisi ajatella, että uusin teknologia kaikkine ratkaisuineen löytäisi helposti tiensä rakennusalalle. Onhan teknologian avulla voitu aina rakentaa entistä nopeammin, korkeammalle ja voimakkaammin.

Moni toimiala on digitalisoitunut huimaa vauhtia ja myös rakennusalalla on viime vuosikymmenenä puhuttu paljon digitalisaatiosta. Uudistukset ovat vain lähteneet hieman yskien liikkeelle, vielä ennen Koronapandemian aikakautta, Euroopan komission tilastoissa 2018, rakennusteollisuuden digitaalisen intensiteetin indeksi1 oli toimialoista toiseksi matalin (kuva 1). Miksi rakennusala on jäänyt tässä kehityksessä jälkeen? Mitkä tekijät vauhdittaisivat muutoksia rakennusalalla? Miten muutokset vaikuttavat yhteiskuntaan ja miten yhteiskunta vaikuttaa muutoksiin?

Kuva 1. Digitaalinen intensiteetti eri aloilla Suomessa (Tekniikka ja Talous 23.8.2019)

Tämä sama ilmiö on nähtävissä myös Euroopan tasolla. Euroopan investointipankin raportissa on esitetty vertailtu yritysten digitaalisuuden tasosta eri sektoreilla EU:n ja Yhdysvaltain välillä. Rakennusalan digitaalisuuden taso on selvästi muita sektoreita alhaisempi ja EU:n ero Yhdysvaltoihin on selkeästi suurempi kuin millään muulla sektorilla. Euroopassa sellaisten rakennusyritysten osuus on 60 %, joissa ei ole vielä hyödynnetty digiteknologiaa. (kuva 2).

Kuva 2. Digitaalitekniikan käyttöönotto yrityksissä (%) sektoreittain (Euroopan investointipankki, 2021).

Uusia vaatimuksia, uusia tarpeita ja työkaluja.

Teknologian kehittymiseen vaikuttavat muun muassa lainsäädännön uudistukset ja rakentamisen vaatimusten muuttuminen. Maankäyttö- ja rakennuslakia ollaan uudistamassa. Ilmastonmuutos globaalina ongelmana näkyy myös uudistuksen päätavoitteissa. Tämän lisäksi tavoitellaan esimerkiksi rakentamisen laadun parantamista ja digitalisaation edistämistä. Rakennusjätteen kierrätyksessä on ollut tavoitteena saavuttaa 70 % kierrätysaste jo vuonna 2020. Kaikki tämä vaatii osaamista, teknologian tehokkaampaa käyttöä ja se asettaa uudenlaisia vaatimuksia rakennushankkeelle. Voisi olettaa, että rakennushanketta suunniteltaessa tulisi olla esimerkiksi hyvä kokonaiskäsitys, minkälaisia materiaaleja rakennuksessa on, miten niitä on mahdollista purkaa ja miten materiaalit voidaan kierrättää. Digitaalisen ratkaisun avulla saataisiin varmasti helpotusta tähän.

Kuva 3. Joskus ratkaisut voivat olla helppoja sekä tehokkaita Kuva: Alan O´Rourke/Flickr

Asennetta ja osaamisen puutetta.

Vaikka teknologia on aina ollut osa rakentamista, on yllättävää, että Rakennusteollisuuden kesäkuussa 2020 tekemän digitutkimuksen mukaan yksi digitalisaatiota hidastavista tekijöistä oli kielteinen suhtautuminen digiratkaisuihin. Toinen merkittävä syy oli puutteet digiosaamisessa. Voisiko tämä kielteinen asenne johtua siitä, että osaamista ei yrityksessä ole tai sitä ei ole löytynyt rekrytoimalla? Voiko osaamisen puute johtaa myös siihen, ettei osata hahmottaa, miten digitaaliset ratkaisut voisivat hyödyttää yritystä? Rakennusteollisuuden vuonna 2021 osaamistarveselvityksen mukaan rakennusalan yritykset kokevat jo nyt suuria rekrytointivaikeuksia, jotka koskevat erityisesti kasvuyrityksiä. Osaamistarveselvityksessä nostettiin esille myös se, että lähes 70 %:lla yrityksistä suurin haaste on löytää oikeanlaista osaamista omaavia henkilöitä. (kuva 4).

Kuva 4. 68 % Rakennusalan yrityksistä kertoi, että osaavan työvoiman rekrytoiminen on melko vaikeaa tai erittäin vaikeaa (Rakennusteollisuus osaamistarveselvitys 2021)

Yhteiskunnan vaikutus ainakin rakennusalan digitaalisen kehityksen kannalta on siis ollut hidastava negatiivisen suhtautumisen ja osaamisvajeen vuoksi. Rakennusteollisuuden digitutkimuksen mukaan 95 % niistä, jotka ovat panostaneet yrityksen digitalisaatioon, kokivat, että toimenpiteistä on ollut vähintään jonkin verran hyötyä, yli neljännes koki, että hyöty oli merkittävä. Digitutkimuksen mukaan edelläkävijöillä oli myös useammin positiivinen asenne digiratkaisujen suhteen, vaikka heilläkin oli puutteita henkilöstön digiosaamisessa. Olisiko siis yhteiskunnan muututtava jollakin tapaa, jotta yritykset voisivat muuttua? Uudenlaista tietotaitoa ainakin kaivataan.

Yhteiskunta muuttuu, miten siihen vastataan.

Rakennuslehdessä syyskuussa 2020 ilmestyneessä artikkelissa kerrotaan, että erityisesti koronakriisi on vauhdittanut digitaalisten työkalujen käyttöönottoa. Korona-ajan epävarmuus on ajanut yrittäjät uudistamaan ja kehittämään toimintaansa. Monet sovellukset ovat aiemmin painottuneet työmaatoimintojen kehittämiseen, mutta esimerkiksi digitaalisten työkalujen kehittäminen toimihenkilöiden tarpeisiin on jäänyt taka-alalle. YIT kertoo sivuillaan, että koronapandemia on pakottanut yritystä ottamaan käyttöön uusia toimintatapoja ja se on siten vauhdittanut digiloikkaa. Digitalisoitumista YIT:llä on nopeuttanut esimerkiksi toimihenkilöiden siirtyminen etätyöhön ja asuntomyyntitoimistojen pakollinen sulkeminen. Nyt kohteita voidaan esitellä etänä ja yritys on ottanut käyttöön uudenlaisen toimitilaratkaisun, joka liittyy etätyöskentelyyn ja perustuu vahvasti digitaalisuuteen. Muutoksen hitaus ei ehkä sittenkään johtunut yritysten muutosten aikaansaamasta osaavan työvoiman puutteesta vaan tarvittiin toisenlainen muutos yhteiskunnassa. Uudenlaiset tarpeet ja rajoitukset puskivat yrittäjät pohtimaan yrityksensä toimintaa ja sitä, miten se on jatkossakin kannattavaa.

Koronapandemia ei ole ollut ensimmäinen yhteiskuntaa muuttava asia, tuskin se jää viimeiseksikään. On mielenkiintoista nähdä, mihin tulevat yhteiskunnalliset muutokset johtavat rakennusalalla. Lyövätkö silloin itsensä läpi raksaduunarien ulkoiset tukirangat ja 3D-tulostetut talot. Vai kaivetaanko isosisän verstaalta, ilmastonmuutostuskassa, kuorimarauta ja piilukirves takaisin käyttöön. Minkälaisia vaatimuksia yhteiskunnan muutokset asettavat yrityksille ja mitä yritykset vaativat yhteiskunnalta? Oli miten oli, tulevat muutokset yhteiskunnassa asettavat varmasti uudenlaisia haasteita niin yrityksille kuin sen työvoimalle ja käytettävälle teknologialle. Vuoropuhelu jatkukoon.

1Digitaalisen intensiteetin indeksi (DII) mittaa eri digitaaliteknologioiden käyttöä yritystasolla. Yrityksen DII-arvo (0–12) määritellään sen perusteella, kuinka montaa määritellyistä digitaalisista teknologioista se käyttää. Perustasoinen digitaalinen intensiteetti vastaa vähintään arvoa 4. (Euroopan komissio, 2021)

Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.