SuomiAreena osa 1- Suomi vetytalouden, vihreän siirtymän ja kiertotalouden edelläkävijäksi

Miska Lakanen, Milla Syväoja, Sanna Lindgren

Kuvassa Porin raatihuoneen puisto ja taustalla raatihuone
SuomiAreenan keskusteluja käytiin muun muassa Raatihuoneenpuistossa, kaupungintalon pihalla, torilla ja Eetunaukiolla. Kuva Milla Syväoja

Yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma SuomiAreena järjestettiin edellisistä vuosista poiketen jo kesäkuun viimeisellä viikolla 27.-30.6.2023 Porissa. Me kolme Satakunnan ammattikorkeakoulun rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelijaa seurasimme keskusteluja niin paikan päällä kuin etänä ja kirjoitimme niistä blogitekstien sarjan. Kahdessa ensimmäisessä kirjoituksessa käydään läpi tämän vuoden antia ja viimeisessä kirjoituksessa esittelemme tapahtumaa yleisemmällä tasolla englannin kielellä. Aloitimme tiistaina Porin torilta, jossa Vetyareena 2023 -tapahtumassa keskusteltiin vetytalouden tulevaisuuden näkymistä Suomessa ja etsittiin keinoja löytää osaavaa työvoimaa alalle. Tapahtuman järjestivät alan toimijat. He ovat perustaneet myös yhteisen vetyklusterin, jonka tavoitteenaan on vuoteen 2030 mennessä edistää vetytaloutta tuottamalla niin palveluita, tuotteita kuin ratkaisuja hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamiseksi.  https://h2cluster.fi/

Sen lisäksi, että vety on tärkeä kemikaali teollisissa prosesseissa, vetyä voidaan käyttää energiavarastona uusiutuvalle energialle, sen avulla voidaan tasapainottaa sähköverkkoa uusituvan energian tuotannon sekä energiankulutuksen vaihteluissa eli energian ylituotannon hetkinä valmistaa vetyä ja hyödyntää sitä, kun energialle on suurempi tarve. Tämän lisäksi vetyä voidaan käyttää muun muassa polttoaineena. Suomen vetytalouden tulevaisuus näyttää lupaavalta, sillä vety on nousemassa yhä tärkeämmäksi osaksi maailman energiamurrosta ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Puhtaan vetytalouden avulla Suomi voi saavuttaa merkittäviä etuja energiantuotannossa, liikenteessä, teollisuudessa ja lämmityksessä. Puhtaan vetytalouden kehittäminen edellyttää kuitenkin useita toimenpiteitä. Ensinnäkin tarvitaan investointeja vetytuotantokapasiteetin rakentamiseen ja teknologian kehittämiseen. Suomen menestys vetytaloudessa edellyttää myös infrastruktuurin kehittämistä. Tarvitaan vetytankkausasemien verkostoa liikenteen tarpeisiin sekä vetyputkistoja teollisuuden ja lämmityksen käyttöön. Vetytalouteen siirtyminen tarjoaa myös mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja ja edistää talouskasvua, kun uusia vetyteknologioita sekä -ratkaisuja kehitetään ja viennille avautuu uusia markkinoita.

Kuva SuomiAreenan vetyareenateltasta, etualalla ihmisiä, taka-alalla tapahtuman keskustelijat
Vetyareenalla oli tarjolla tietoa vedystä ja keskusteluja vetytalouden mahdollisuuksista. Kuva Milla Syväoja

Keskustelussa painotettiin koulutuksen ja elinikäisen oppimisen merkitystä niin tutkimuksen ja kehittämisen kuin työvoiman saatavuuden näkökulmasta. LUMA-aineisiin eli luonnontieteisiin, matematiikkaan, teknologiaan ja ympäristöoppiin panostamisen lisäksi on myös etsittävä keinoja teollisten alojen vetovoimaisuuden lisäämiseksi, jotta paikalliset nuoret haluavat jäädä alueelle töihin. Yhteistyö yritysten, tutkimuslaitosten ja julkisen sektorin välillä on tärkeää, jotta voidaan luoda innovatiivisia ratkaisuja ja vahvistaa Suomen asemaa vetytalouden edelläkävijänä. Kaikki alat halutaan saada mukaan kehitykseen. Puhtaan vedyn rooli Suomen energiamurroksessa on merkittävä. Se voi auttaa vähentämään, ilmastopäästöjä, riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, parantaen samalla energiaomavaraisuutta ja edistää kestävää kehitystä. Yhteenvetona voidaan todeta, että puhtaan vetytalouden kehittäminen tarjoaa Suomelle mahdollisuuden nousta vetytalouden edelläkävijäksi. Panostamalla vetyteknologian kehittämiseen, infrastruktuurin luomiseen ja vahvaan tutkimukseen Suomi voi hyödyntää puhtaan vetytalouden tarjoamia mahdollisuuksia eri sektoreilla ja edistää samalla kestävää kehitystä ja ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Eetunaukion lavalla pohdittiin muun muassa sitä, että miten vihreää siirtymää pitäisi johtaa Suomessa. Keskustelussa todettiin, että vaaditaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa yhdistyvät sekä poliittiset päätökset että liiketoimintaratkaisut. Tarvitaan vahvaa poliittista johtajuutta ja selkeitä strategioita vihreän siirtymän edistämiseksi. Tämä sisältää päästöjen vähentämistavoitteiden asettamisen, uusiutuvan energian lisäämisen, energiatehokkuuden parantamisen sekä kannustimia ja sääntelyä kestävän kehityksen edistämiseksi. Uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen on keskeinen osa vihreää siirtymää. Suomella on hyvät mahdollisuudet hyödyntää uusiutuvia energialähteitä, kuten aurinko-, tuuli- ja bioenergiaa. Hallituksen tulisi kannustaa investointeja uusiutuvaan energiaan ja tarjota taloudellisia kannustimia, kuten investointitukia ja verohelpotuksia. Toimilla vahvistettaisiin Suomen kilpailukykyä maailmallakin. Päättäjiltä toivotaan myös ennakoitavaa politiikka ja ketteryyttä lupamenettelyihin. Itse sääntely nähdään tarpeellisena, mutta nopeat lupaprosessit yhdistettynä puhtaan energian saatavuuteen olisi myös selkeä kilpailuetu Suomelle.

Vihreä siirtymä vaatii jatkuvaa tutkimusta ja innovaatioita kestävien ratkaisujen kehittämiseksi. Suomessa tulisi panostaa tutkimukseen ja kehitykseen, erityisesti ympäristöteknologian, energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden osalta. Julkinen ja yksityinen sektori voivat tehdä yhteistyötä tukemalla innovaatioita ja niiden kaupallistamista. Vihreän siirtymän edistämiseksi tarvitaan osaamista ja koulutusta. Hallituksen tulisi tukea koulutusohjelmia, joihin on sisällytetty kestävän kehityksen toteuttaminen ja ympäristöteknologioiden hyödyntäminen alalla. Tämä varmistaa, että työvoimalla on tarvittavat taidot ja tiedot vihreiden ratkaisujen kehittämiseksi ja soveltamiseksi. Vihreän siirtymän johtaminen edellyttää yhteistyötä, vuoropuhelua sekä kumppanuuksia hallituksen, yritysten, tutkimuslaitosten ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Tämä auttaa luomaan edellytyksiä kestävälle taloudelle ja yhteiskunnalle Suomessa. Liiketoimintaratkaisujen osalta tarvitaan yrityksiä, jotka keskittyvät kestäviin ratkaisuihin ja vihreän teknologian kehittämiseen. Esimerkkejä tällaisista ratkaisuista ovat uusiutuva energia, energiatehokkuusratkaisut, kiertotalouden palvelut, sähköautojen ja liikenteen sähköistäminen sekä kestävän rakentamisen ratkaisut.

Kiertotalous on tehokas keino vähentää luonnonvarojen käyttöä ja jäteongelmia. Suomessa tulisi kannustaa yrityksiä siirtymään kohti kestävää tuotantoa ja kulutusta. Tämä voi tapahtua esimerkiksi verohelpotusten, kannustimien ja tuotekehitystuen avulla. Kiertotaloutta tukevia infrastruktuureja ja palveluita tulisi myös kehittää. Kun ennen on keskitytty lajitteluun ja jätteen keräämiseen, nyt EU-tasolla ollaan tuomassa käyttöosuusvelvoitteet tuotteisiin ja tuotantoon. Tämä tarkoittaisi sitä, että valmistajien tulee käyttää määrättyjä osuuksia kierrätysraaka-ainetta tietyissä materiaaleissa tai tuoteryhmissä. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164785 Keskustelijat kokevat, että tämä on juuri oikea suunta. Tulevaisuudessa on myös mietittävä sitä, että miten materiaalien arvo saadaan säilytettyä mahdollisimman pitkään, miten tehdään vähemmästä enemmän ja millainen palvelutalous näiden toteuttamiseksi tarvitaan?

Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.

Kirjoittajina ovat Satakunnan ammattikorkeakoulun rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelijat Al-Mulla Ali, Lakanen Miska ja Syväoja Milla. He vierailivat SuomiAreena -tapahtumassa kesäkuun lopussa. Al-Mulla ja Lakanen suorittivat kesän aikana SAMK:ssa opintoihinsa kuuluvaa harjoittelua. Syväoja työskentelee RAKSU-hankkeessa projektityöntekijänä. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *