SuomiAreena osa 2- Rakentamisen tulevaisuudennäkymiä

Miska Lakanen, Milla Syväoja, Sanna Lindgren

Hyvää alkanutta vuotta! Satakunnan ammattikorkeakoulun Rakentamisen -tiimin vuosi on lähtenyt hyvin käyntiin ja luvassa on monia asioita rakentamisen tiimoilta, joista pääsemme varmasti myös täällä kertomaan. Vuoden aikana mielenkiintoa herättää varmasti muun muassa uuden rakentamislain valmistelu ennen voimaan tuloa vuoden 2025 alusta lähtien. Ennen sitä kuitenkin palaamme vielä kesäiseen Poriin ja SuomiAreenan antiin rakennettuun ympäristöön liittyen.

SuomiAreena-tapahtumaa käsitelevässä juttusarjan toisessa osassa käymme läpi tapahtuman antia rakennusalan näkökulmasta. Eetunaukion lavalla käytiin useampi mielenkiintoinen keskustelu aiheeseen liittyen. Suomessa rakennuskanta ikääntyy ja moni julkinen rakennus on peruskorjauksen tarpeessa. Myös kaupungistuminen ja ilmastonmuutos tuovat uusia haasteita. Rakennettu ympäristö vastaa tuleviin tarpeisiin pyrkimällä kestävään kehitykseen ja ympäristöystävällisyyteen. Tähän sisältyy energiatehokkaiden rakennusten lisääntyminen, uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto, vihreän infrastruktuurin kehittäminen ja älykkään teknologian hyödyntäminen rakennuksissa. Pyrkimyksenä on luoda toiminnallisia, terveellisiä ja kestäviä ympäristöjä, jotka edistävät hyvinvointia ja vähentävät ympäristövaikutuksia.

Eetunaukion lavalla keskusteltiin muun muassa vihreästä siirtymästä ja rakentamisen tulevaisuudesta. Kuva Milla Syväoja

Rakentamisen kiertotalous tarjoaa mahdollisuuksia kestävämpään ja resurssitehokkaampaan rakentamiseen. Kiertotaloudessa painotetaan materiaalien kierrätystä, uudelleenkäyttöä ja jätteen minimointia. Rakennusmateriaalien ja -komponenttien kierrätys on keskeinen osa kiertotaloutta. Esimerkiksi purkamisen yhteydessä poistettuja rakennusmateriaaleja voidaan hyödyntää uudelleen tai jalostaa uusiksi tuotteiksi. Tämä vähentää luonnonvarojen kulutusta ja jätteen määrää. Keskusteltaessa kiertotalouden haasteista nousee esiin muun muassa jätelainsäädännön rajoitteet, osaamisen puute, tarjonnan ja kysynnän kohtaanto-ongelma sekä se, että rakentaminen kokonaisuudessaan on hajanaista, rakennushankkeet ovat eri vaiheissa ja toimijoita on useita. Ratkaisuiksi näihin haasteisiin keskustelijat mainitsevat muun muassa kannustimet, erilaiset julkisen sektorin tukemat pilottikohteet, korkeammat jätemaksut ja luovaa käyttöä tukevan lainsäädännön. Sen lisäksi, että ympäristönäkökulman tulisi tulevaisuudessa olla rakentamisessa itsestäänselvyys, tulisi nähdä myös muut kiertotalouden edut, kuten lisääntyvä omavaraisuus ja työllisyys.

Toinen kiertotalouden näkökulma on rakennusten suunnittelu ja rakentaminen siten, että rakennusten elinkaari on mahdollisimman pitkä ja niitä voidaan päivittää tai muuntaa tarpeiden muuttuessa. Tällainen joustavuus ja modulaarisuus auttavat vähentämään rakentamisen ympäristövaikutuksia, kun uusien rakennusten sijaan nykyisiä rakenteita voidaan hyödyntää ja muokata uudelleen. Rakentamisen tulevaisuuteen liittyvässä keskustelussa esimerkkinä tällaisesta ratkaisusta nostettiin esiin kiinteistöjen kiertotalouskonsepti, jossa vaikkapa päiväkoti muuntuu hoivakodiksi asuinalueen väestörakenteen muutoksen myötä. Samaisessa keskustelussa painotettiin sitä, että julkisissa rakennushankkeissa kannattaa pohjatyö aina tehdä kunnolla ja samalla varmistaa se, että koko yhteisö seisoo hankkeen takana.  

Digitalisaatio ja älykkäät teknologiat tarjoavat mahdollisuuksia parempaan energianhallintaan, rakennusten seurantaan ja optimointiin sekä asukkaiden osallistumiseen energiansäästötoimenpiteisiin. Esimerkiksi älykkäät sähköverkot ja energiatehokkaat järjestelmät voivat auttaa optimoimaan energiankulutusta ja edistämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Nämä ratkaisut mahdollistavat myös ilmastotoimet jo olemassa olevissa kohteissa. Korjausrakentamiseen liittyen keskustelussa ”Onko kotini arvoton ilmastopommi?” tuotiin esille sitä, että ehjää ei kannata kuitenkaan varmuuden vuoksi lähteä korjaamaan ja vanhasta ei tarvitse saada uuden veroista, vaan voidaan esimerkiksi etsiä erilaisia hybridiratkaisuja. Samaisessa keskustelussa pohdittiin myös kiertotalouteen liittyviä haasteita. Todettiin, että jos vanhojen rakennusosien tulee vastata uudisrakentamisen vaatimuksia, on niiden kierrättäminen liian hankalaa ja kallista. Haasteena on myös kierrätysosien saavutettavuus isossa mittakaavassa. Myös tähän digitalisaatio ja älykkäät teknologiat tulevat tarjoamaan ratkaisuja. Keskustelussa muistutettiin myös siitä, ettei rakentamisessa ilmastotekoja tehdessä tulisi kuitenkaan unohtaa asumisviihtyisyyttä, arkkitehtuuria ja estetiikkaa. Päästöt vähenevät kuitenkin vain vähentämällä, joten tulisi pohtia sitä, että miten pystytään rakentamaan mahdollisimman niukoilla materiaaleilla ja resursseilla mahdollisimman hyvin. Suomi voisi tässäkin olla edelläkävijä.

Kivi-Porissa sijaitseva Suomen pankin entinen konttori oli yksi SuomiAreena yhteydessä järjestetyn arkkitehtuurikävelyn kohteista. Kuva Milla Syväoja

Osana SuomiAreenaa Sitowise ja Visit Pori järjesti Energiatehokkaan arkkitehtuurikävelyn Porin keskustassa tapahtuman päätöspäivänä. Kävelyllä tutustuttiin eri vuosikymmenillä rakennettuihin kohteisiin ja niiden historiaan. Samalla asiantuntijat avasivat näkökulmia ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin rakennetussa ympäristössä. He esittivät keinoja niihin sopeutumiseen sekä tarjosivat vinkkejä siihen, että miten rakennusten kulttuuriperintöarvot sekä nykyaikaiset korjausrakentamisen ja energiatehokkuuden vaatimukset voidaan sovittaa yhteen. Lisäksi käytiin läpi toimia, joilla energiatehokkuutta voidaan parantaa eri ikäisissä rakennuksissa. Historian lisäksi oli opettavaista päästä kuulemaan eri ikäisten rakennusten rakenneteknisistä ominaisuuksista. Myös ilmastonmuutoksen tuomat haasteet ja energiatehokkuustoimenpiteet avautuivat paremmin konkreettisten esimerkkien avulla.

Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.

Kirjoittajina ovat Satakunnan ammattikorkeakoulun rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelijat Al-Mulla Ali, Lakanen Miska ja Syväoja Milla. He vierailivat SuomiAreena -tapahtumassa kesäkuun lopussa. Al-Mulla ja Lakanen suorittivat kesän aikana SAMK:ssa opintoihinsa kuuluvaa harjoittelua. Syväoja työskentelee RAKSU-hankkeessa projektityöntekijänä. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *