Käyttötottumuksilla voi vaikuttaa omaan energiankulutukseen.

Sanna Lindgren, Mari Kujala, Jarkko Heinonen

Useiden kodinkoneiden energialuokitusta päivitettiin vuoden 2021 maaliskuussa. Energialuokat ohjaavat kuluttajia valitsemaan energiatehokkaampia laitteita, joiden avulla voidaan tehostaa energiankulutusta entisestään. Omien käyttötottumusten ja laitteen energialuokan vaikutusta laitteen energiakulutukseen ja käytön kustannuksiin voi nyt testata laskureilla. Laskurit on luotu Satakunnan ammattikorkeakoulun EU-rahoitteisessa KOHISTEN kohti hiilineutraalia rakentamista Satakunnassa -hankkeessa.

Laskurien energiankulutus eri energialuokissa perustuu EU:n asetuksessa laitteiden energialuokituksissa esitettyyn laskennalliseen vakioenergiankulutukseen. Asetuksesta on kerrottu raksablogissa aiemmin. (https://raksablogi.samk.fi/parasta-a-luokkaa-luokitus-auttaa-vertailemaan-energiatehokkuutta/)

Kulutustottumuksia testattiin KOHISTEN-hankkeen laskureilla

Laskureiden avulla testattiin, miten kodinkoneen energialuokka ja perheen kulutustottumukset vaikuttavat energiankulutukseen ja kustannuksiin ja mikä on mahdollisesti tehokkain tapa vähentää omaa energiankulutustaan. Vertailukäyttäjänä oli nelihenkinen perhe. Perheen kulutusta ja laitteita vertailtiin siten, että vaihtoehdossa 1 perhe pyrki energiaa säästävään kuluttamiseen, vaikka käytetyt laitteet eivät kovin energiatehokkaita olleetkaan. Sähkön hintana käytettiin 0,15 euroa kilowattitunnilta. (Taulukko 1.)

Taulukossa kuvataan energiankulutusta, kun laitteet eivät ole kovin energiatehokkaita, mutta kulutus on vähäistä.
Taulukko 1. Vaihtoehdossa 1 perhe käyttää täysiä koneellisia ja katselee televisiota iltaisin muutaman tunnin ajan. Arvot esitetty energialuokan yläraja-arvona, ellei toisin mainittu.

Toisessa vaihtoehdossa perheen käyttötottumukset olivat samanlaiset kuin 1. vaihtoehdossa, mutta laitteet olivat mahdollisimman energiaa säästäviä. (Taulukko 2.)

Taulukossa kuvataan energiankulutusta, kun laitteet ovat energiatehokkaita ja kulutus on vähäistä.
Taulukko 2. Vaihtoehdossa 2 perhe on hankkinut vähemmän energiaa kuluttavat laitteet ja he muun muassa pesevät vain täysiä koneellisia. Arvot esitetty energialuokan yläraja-arvona.

Kolmannessa tapauksessa perheellä oli vastaavat laitteet kuin vaihtoehdossa 2, mutta käyttötottumukset olivat vähemmän energiaa säästäviä. Tämä tarkoitti vertailussa muun muassa sitä, että ajateltiin, että perhe pesee vajaita koneellisia pyykkiä ja näin ollen pyykinpesukertoja kertyi tuplasti enemmän kuin vaihtoehdossa 1 tai 2. (Taulukko 3.)

Taulukossa kuvataan energiankulutusta, kun laitteet ovat energiatehokkaita, mutta kulutus on vähäistä.
Taulukko 3. Kolmannessa vaihtoehdossa perheellä on samat energiatehokkaat laitteet, kuin vaihtoehto 2 perheellä, mutta he muun muassa pesevät pesukerroilla pyykkiä vain puolet sallitusta kapasiteetista. Arvot esitetty energialuokan yläraja-arvona.

Vertailun perusteella voitiin todeta, että käyttötottumuksilla on selvästi vaikutusta energiankulutukseen ja kustannuksiin.

Niin astian- ja pyykinpesun osalta vaihtoehto 1 oli vähemmän energiaa kuluttava kuin vaihtoehto 3, jossa laitteiden käyttöaste oli suurempi, mutta laitteet olivat energiatehokkaampia. Pyykin kuivaaminen, laskureiden mukaan, kuluttaa paljon energiaa. Erityisesti kuivausrummun energialuokalla oli enemmän merkitystä kuin käyttöasteella.

Kuivaavan pyykinpesukoneen käyttökertojen vähentäminen oli edelleen merkittävämpi teko energian säästön kannalta.

Mielenkiintoinen huomio oli myös se, että energiankulutuksen kannalta oli edullisempaa käyttää erillistä konetta pyykinkuivaukseen ja -pesuun. Tämä johtunee siitä, että yhdistelmälaitteen pesu- ja kuivauskapasiteetti on usein erillisiä laitteita pienempi. Liesien kohdalla käyttömäärän sijaan enemmän merkitystä oli sillä, että käytössä oli energiatehokkaampi induktiomalli.

On tärkeää miettiä, miten omia käyttötottumuksiaan voisi muuttaa niin, että laitteiden käyttökerrat ja energiankulutus vähenisivät.

Käyttöprofiilivertailun yhteydessä tehtiin erillinen vertailu siitä, miten televisioiden koko ja käyttö vaikuttavat televisioiden energiankulutukseen. Laskurin mukaan 50 tuuman televisio kuluttaa noin puolet vähemmän energiaa kuin 75 tuuman televisio. Kun käyttöaika oli vähäinen, television koon vaikutus ei ollut merkittävä. Vuorokautisten käyttötuntien lisääntyessä myös television koon merkitys kasvaa.

Tästä voisikin päätellä, että televisiota ei kannata pitää auki turhaan vaan käyttö kannattaa rajoittaa vain niille tunneille, kun televisiota todellisuudessa katsellaan. (Taulukko 4.)


Taulukossa kuvattu television energiankulutusta kun televisiota katsellaan 2 tuntia vuorokaudessa ja kulutusta ja kustannuksia vertaillaan tilanteeseen, kun televisiota katsellaan 10 tuntia vuorokaudessa.
Taulukko 4. G-luokan televisioiden energiankulutusta vertailtiin laskurin avulla. Koska energialuokka on huonoin mahdollinen taulukon arvot ovat alaraja-arvoja eli kulutus ja kustannukset voivat olla näitä arvoja suuremmat.

Huomioi myös laitteen laatu ja korjattavuus.

Laitteiden hintaeroa eri energialuokan laitteiden välillä tarkasteltiin pintapuolisesti vertailun yhteydessä. Energiatehokkuusluokalla ja käyttötottumuksilla saavutetuilla säästöillä ei kalliimman kodinlaitteen hintaa saada välttämättä maksettua kovinkaan lyhyillä maksuajoilla, mutta kannattaa muistaa, että laitteen hinta koostuu myös monista muista ominaisuuksista, joista energiatehokkuus on vain yksi monista. Laitetta hankittaessa kannattaa huomioida myös laitteen mahdollinen vedenkulutus, laatu sekä korjattavuus. Nämä kaksi viimeistä ominaisuutta vaikuttavat laitteen elinkaareen, jonka pidentäminen on yksi tärkeimmistä asioista, kun ajatellaan laitteen ekologisuutta.

Asumisen energiatehokkuus -laskurit on tehty osana KOHISTEN kohti hiilineutraalia rakentamista Satakunnassa -hanketta, joka on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama. Hankkeessa luodaan uusia toimintatapoja vähähiiliseen ja energiatehokkaaseen rakentamiseen Satakunnassa. Hankkeen tavoitteena on lisätä kaikkien rakennusalan toimijoiden osaamista ja ymmärrystä vähähiilisestä rakentamisesta ja muuttaa rakentamista vähähiilisempään suuntaan.

Vertailussa arvioitiin, että perhe pesee ja kuivaa 24 kg pyykkiä ja pesee 36 astiastoa viikossa. Nämä laskettiin käyttökertoina suhteutettuna koneen kokoon. Laitteiden energialuokat valittiin siten, että vähemmän energiatehokkaan laitteen energialuokka vastasi kaupoissa myytävän, huonoimpaan energialuokkaan sijoittuvan koneen energialuokkaa. Energiatehokkaan laitteen energialuokka taas vastasi sellaista energialuokkaa, joka kodinkonekaupasta on saatavilla vielä kohtuuhintaisena. Hyvänä esimerkkinä voidaan käyttää kuivaavaa pesukonetta. Erään kodinkoneliikkeen verkkokaupassa myytävät, halvimmat koneet olivat E-luokan koneita. Energialuokaltaan paras kone sijoittui luokkaan A, mutta koneen hintataso (noin 3000 euroa) oli niin korkea, että tavanomainen kuluttaja tuskin hankkisi sellaista. Vertailussa energiatehokas kone oli sen vuoksi vain C-luokkaa. Laskureissa ei ole huomioitu laitteiden valmiustilaa, lämpenemisaikaa tai muuta vastaavaa, vaan energiankulutuksena on huomioitu vain laitteen käytön aikana kulutettu energia.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *